Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Eksyksissä Helsingissä

Ostin maanantaina itselleni "virkapolkupyörän", vauvansinisen yksivaihteisen perus-Jopon. Säilytän sitä eduskunnan parkkihallissa, ja aikomuksenani on ajella sillä täällä kantakaupungissa ja lähialueilla.

Tänä aamuna ajoin Jopon kotoani Vantaan Keimolasta keskustaan - mutta taival ei ollutkaan helppo. Ensinnäkin Hameenlinnantien varrella pyörätie poukkoilee miten sattuu eri puolille moottoriväylää, ja Kehä I:n jälkeen reitti vie Keskuspuiston suuntaan. Siellä viitoitus on niin puutteellista ja sattumanvaraista, että (suureksi häpeäkseni) eksyin pariin otteeseen niin, että harhailut hiekkateillä pidensivät matka-aikaa varmaan puolella tunnilla. Se on tunnin matkalla pitkä viive.

Myös varsinaisella kaupunkialueella opasteet ovat olemattomat, enkä tiedä tulinko ollenkaan sellaista reittiä, jota liikennesuunnittelijat ovat kenties tarkoittaneet. Todennäköisesti en; ainakin lukuisissa kadunkulmissa Jopon vanteet kolisivat, kun reunakiviä ei ollut luiskattu fillareita varten (kumit ovat myös vähän lutot; ostin Jopon mukana hi-tech-pumpun, joka osoittautui niin hienoksi ettei sillä pysty pumppaamaan renkaisiin ilmaa).

Tietysti oli oma moka, että lähdin "soitellen sotaan" enkä ottanut karttaa mukaan - olin tyhmänä siinä luulossa, että reitti esimerkiksi Myyrmäestä Helsinkiin olisi viitoitettu samaan tapaan kuin autotiet. En tarvitse karttaa työmatkalla, kun liikun moottoripyörällä!

Mikäli Helsingissä - ja Suomessa laajemminkin - oikeasti halutaan edistää vaikkapa työmatka- ja asiointipyöräilyä, on pyöräteiden ja -reittien laatuun sekä opastukseen otettava uusi ote.

Viimeksi päivitetty ( 30.11.1999, 03:00 )

 

Timo Juurikkala 3.9.2009




Siirry sivun alkuun