Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Sipoonkorven alueelle kansallispuisto

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 13.9.2009

Sipoonkorven suuri yhtenäinen metsäalue on säilynyt Sipoon kunnan ja puolustusvoimien ansiosta hämmästyttävän hyvin luonnontilaisena. Alue sijaitsee sentään aivan pääkaupungin porteilla, viime vuodenvaihteen alueliitoksen jälkeen osittain jopa Helsingin hallinnollisella alueella.

Sipoonkorpi on maisemaltaan jyrkkä- ja pienipiirteistä kallioiden, lehto- ja kangasmetsien sekä soiden ja purolaaksojen mosaiikkia. Alueelta löytyy myös hakamaita, metsälaitumia sekä hienoja kulttuurimaisemia.

Laajasti katsottuna samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös meren rannalla sijaitsevat Östersundomin lintuvedet, jotka ovat osa Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoa. Luonnoltaan ja lajirikkaudeltaan Sipoonkorpi on jopa monipuolisempi kuin Nuuksion kansallispuisto.

Helsingin lähialueilla paineet asuntorakentamiselle ovat kovat. Siksi Sipoonkorven tulevaisuus hienona luontoalueena pitää ratkaista nopeasti ja pysyvästi. Paras tapa on perustaa alueelle kansallispuisto, joka samalla omalta osaltaan vahvistaisi eteläisen Suomen luonnon monimuotoisuutta ja metsien suojelua. Puiston rajat tulee vahvistaa ensi tilassa.

Hallituksen ohjelmassa lukee, että Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen edellytykset selvitetään.

Kaiken järjen mukaan alue täyttää kaikki kansallispuistolta vaadittavat edellytykset: pinta-alaa on riittävästi ja luonnonsuojeluarvot ovat kiistämättömät. Sipoonkorpi täyttää myös muut kansallispuiston perustamisedellytykset: sillä on valtakunnallista merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä sekä luonnonharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisäämisen kannalta.

Etelä-Suomen kansallispuistoverkko on pääosin saaristo- ja suoluontoa. Metsäiset alueet sekä lintuvedet ovat aliedustettuna. Sipoonkorpi on olennainen osa pääkaupunkiseutua ympäröivää viherkehää, joka suojelee alueen luontoa sekä ihmisille että luonnolle itselleen.

Puiston perustaminen ei edes ole kallis ratkaisu. Valtio omistaa alueelta lähes 1900 hehtaaria. Lisäksi Helsingillä on yli 700 hehtaaria suojelu-, virkistys- ja maa- ja metsätalousalueita ja Vantaan kaupungilla muutamia kymmeniä hehtaareja suojelualueita. Lain mukaan kansallispuiston minimikoko on tuhat hehtaaria valtion maata.

Kansallispuiston perustaminen Helsingin itäiselle puolelle vaikuttaisi myönteisesti koko metropolialueen imagoon: pääkaupunki saisi helposti - tulevaisuudessa jopa metrolla - saavutettavan laajan retkeilyyn ja virkistykseen sopivan alueen Tukholman ja Kööpenhaminan esimerkkien mukaisesti.

Tämän ovat ymmärtäneet sekä Helsingin että Vantaan kaupungin päättäjät, jotka ovat kirjanneet kansallispuistotavoitteen suunnitelmiinsa. Myös Sipoo on suhtautunut luontoarvojen säilyttämiseen myönteisesti. Sanomattakin on selvää, että useimmat luontojärjestöt kannattavat kansallispuistoajatusta kiihkeästi.

Pahiten Sipoonkorven luontoarvoja uhkaavat Helsingin tulevat suunnitelmat liitosalueen rakentamisesta. Helsingin tavoitteekseen asettama 30 000 uuden asukkaan lukumäärä on liian suuri kun otetaan huomioon alueen suojeluarvot ja rakentamismahdollisuudet.

Liitosalueella ja sen lähimailla on runsaasti sekä luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja alueita että Natura 2000 -alueita, joiden rauhoituspäätösten purkaminen ei käytännössä ole mahdollista. Lisäksi merenrannan tuntumassa on alavaa maata, joka ei sovellu rakentamiseen.

Kansallispuisto tarjoaisi erityisesti itäisen Helsingin, Vantaan, Keravan ja Sipoon asukkaille erinomaiset lähivirkistymismahdollisuudet. Hyvällä polkujen ja reittien sekä taukopaikkojen suunnittelulla ulkoilukäyttöä voitaisiin ohjata siten, että puiston kulutukselle arimmat alueet säästyisivät.

Kansallispuiston perustaminen tarkoittaisi sitä, että Sipoonkorven arvokas luonto säilyisi. Pääkaupunkiseudun asukkaat saisivat näin mahdollisuuden virkistäytymiseen ekologisesti kestävällä tavalla, ilman autoa!

Sipoonkorpi palvelisi hienosti myös itäisen pääkaupunkiseudun kouluja ja opetuskäyttöä. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on päätös, jota tulevat sukupolvet kiittävät. Päätöksen aika on nyt.

Timo Juurikkala, kansanedustaja (vihr) Vantaa

Pertti Salolainen, kansanedustaja (kok) Helsinki

Jacob Söderman, kansanedustaja (sd) Helsinki

Timo Juurikkala 13.9.2009

Siirry sivun alkuun