Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Helsinki marttyyrina

Kauan odotettu Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys julkaistiin viime viikolla. Helsingin reaktio asiaan oli odotusten mukainen: projektipäällikkö Matti Visanti oli "yllättynyt", kun Metsähallitus korosti selvityksessään ekologisten yhteyksien tärkeyttä. Hän paheksui sitä, ettei Metsähallitus ollut valmistelun aikana perehtynyt Helsingin suunnitelmiin!

Visanti ja Helsinki eivät siis olleet noteeranneet sitä, että Sipoon/Helsingin luontoalueiden väliset viherkäytävät ja -yhteystarpeet esiintyvät kaikissa maakunta- ja yleiskaavoissa sekä viherjärjestelmäselvityksissä, aivan kuten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät. Ei ole Metsähallituksen vika, että Helsinki on suunnitellut asuntoja näiden viheryhteyksien päälle!

Projektipäällikkö Visanti on tietysti tuskissaan, kun Helsingin tavoite 30 000 asukkaan sijoittamisesta Sipoosta liitetylle alueelle ei onnistu. Kiukuttelun sijasta olisi kuitenkin syytä ottaa lusikka kauniiseen kouraan ja alentaa asukaslukutavoitetta esimerkiksi 15 tuhanteen. Natura-alueille ja tulvavaarasavikoille kun ei oikein voi asutusta sijoittaa.

Timo Juurikkala 22.2.2010




« edellinen | 1 -2 -3 -4 | seuraava »

Kommentit

Atom (23.2.2010 12:59:00)

HS:n keskustelusta:

"Voiko tämä olla totta?

Metsähallituksen edustaja Antti Below kertoo, että satojen eläinten/eliölaijien säilyminen on uhattuna mikäli sipoonkorpea ja rannikon naturuovikoita ei yhdistetä toisiinsa about kilometrin tai vähintään puolen kilometrin levyisellä suojelulla ekokäytävällä.

Kukaan ei kuitenkaan osaa nimetä yhtään ainoata eliölajia/eläintä jonka elämä olisi sen varassa, että se pääsee siirtymään Sipoonkorvesta rannalle tai päin vastoin!!

Pliis, edes yksi!!
Ei voi olla niin vaikeata..."

- Osaatko sinä, Timo Juurikkala kertoa mikä eliölaji käyttää noita ekokäytäviä?


Atom (23.2.2010 13:44:00)

Timo Juurikkala,
kiukutteluako se on kun pitkän linjan yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija kertoo ihan yksinkertaisen faktan poliitikoille päätöksenteon perusteeksi: Noilla Porvoon moottoritien eteläpuolisilla valtavilla ekologisilla käytävillä estetään tiiviin, raideliikenteen varaan suunniteltavan kaupunkirakenteen syntyminen.
Ehdotat asukasluvuksi 15 000. Tuolla asukasmäärällä alueelle ei tule ikinä minkäänlaista raideliikennettä, ei metroa eikä pikaratikkaa. Eli Östersundomista tulee henkilöautoliikenteen varassa oleva haja-asutusalue. Esimerkkinä vaikka Landbo.
Se siitä ekologiasta, kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta.
No, valinta on poliitikoilla...


Atom (23.2.2010 18:29:59)

Sipoonkorveksi on yleisessä keskustelussa käsittääkseni katsottu aina se kallioinen laaja metsäalue alkaen jostakin Porvoon moottoritien pohjoispuolelta. Lieköpä sen suojelutarpeista suurtakaan erimielisyyttä. Noissa Helsingin suunnitelmissa metrokin näyttää kulkevan moottoritien eteläpuolella, sinnehän se asutus kai tulee metroon tukeutuen?
Nyt metsähallitus, suojelubiologi Antti Belowin vaatimusten mukaan haluaa ottaa suojeltavaksi myös valtaisat maa-alueet motarin eteläpuolelta rannoille asti. Below perustelee asiaa nimenomaan ekologisten käytävien välttämättömyydellä, näin kuulemma saadaan turvattua satojen eliölajien säilyminen.
Olen pyytänyt nimeämään edes kymmenen eliö/eläin/kasvilajia, joiden säilyminen on kiinni näistä ekologisista käytävistä; mitkä lajit vaeltavat moottoritien pohjoispuolelta rannalle ja takaisin tai päinvastoin. Edes yhtä lajia ei tunnu löytyvän?
Onhan tämä nyt mieletöntä, että näin suuria ratkaisuja ollaan tekemässä täysin uskonnollissävytteisellä argumentoinnilla.
Jopa vihreiden Mari Puoskari kertoo yllättyneensä, että myös moottritien eteläpuoli halutaan mukaan kansallsipuistoon..


Biologiaa, tiedettä, uskontoa, politiikkaa?

Asiaa laajemmin tarkastellen pistää kyllä miettimään, missä määrin yhden ihmisen yksityinen etu, intohimot ja harrastukset saavat määrittää kaavoitusta ja koko pääkaupunkiseudun kehitystä.
Ymmärrän hyvin, että alueliitosta vastustanut, alueella asuva metsähallituksen biologi ja intohimoinen lintuharrastaja haluaa pitää asuinympäristönsä rakentamattomana ja käytännössä pyrkii estämään asemansa avulla Östersundomin rakentamisen kokonaan. Metsähallituksen esittämässä laajuudessa kansallispuistohankkeella lienee suuremipa haittavaikutuksia seutuun, ilmastonmuutokseen ja ekologiaan kuin kymmenellä Sukarin ideaparkilla....
Antti Below saa kyllä latoa erittäin tiukkaa ja perusteltua faktatietoa poliitikoille niistä sadoista eliölajeista, jotka vaativat valtavia ekologisia käytäviä Sipoonkorven ja rantanaturoiden välille.

Luulin, että biologia olisi tiedettä.

Timo Juurikkala voi myös miettiä tahollaan kestävää kehitystä ja metropolipolitiikkaa hieman syvällisemmin.


Atom (24.2.2010 07:52:27)

Juurikkala: "... eivät siis olleet noteeranneet sitä, että Sipoon/Helsingin luontoalueiden väliset viherkäytävät ja -yhteystarpeet esiintyvät kaikissa..."

Niin, "viheryhteystarpeet" otetaan käsittääkseni huomioon kaavoituksessa.
Se, että Metsähallitus määrittelee ja säätää nämä yhteystarpeet kilometrin levyiseksi alueeksi ja osaksi kansallispuistoa, estää tietenkin muiden tarpeiden huomioimisen.
Vertaapa huviksesi sitä vanhentunutta Itä-Uudenmaan maakuntakaavaa ja MH:n karttaa; viheryhteyksillä on eroa....

"Ei ole Metsähallituksen vika, että Helsinki on suunnitellut asuntoja näiden viheryhteyksien päälle!"
- hohhoijaa, noin pikaisesti arvioiden Länsisalmen paikkeilla olevan "viheryhteyden" sisään mahtuisi about koko Helsingin kantakaupunki rautatieasemasta etelään....


Timo Juurikkala (24.2.2010 23:02:14)

Antti Below on pätevä ja kokenut biologi, eikä varmasti ole sanonut että nimen omaan Sipoonkorven etelään suuntaavat yhteydet turvaisivat tuollaista lajimäärää. Valtakunnallisellla tasolla ekologisten käytävien saldo voi olla tuossa luokassa.
Luonnon monimuotoisuuden suojelu on elinympäristöjen suojelua ja suojelualueiden kytkeytyneisyyden edistämistä. Toisistaan erillisiä suojeluplänttejä kutsutaan myös sukupuuttojen saarekkeiksi...
Mutta kun kysyt niin isommista eläimistä näitä viherkäytävieä tiedetään ainakin ilveksen ja saukon käyttävän, muista mainittakoon mm. monet hyönteislajit ja sienet, esim. muruludekääpä...
Mutta kysymyksenasettelu ei siis ole kohdallaan.
Mainitut ekologiset käytävät pitävät sisällään mm. Östersundomin kartanon kulttuurihistoriallisen ympäristön, alavaa savimaata sekä purolaakson, joihin ei rakentamista voisi muutenkaan sijoittaa.
Toki tuo 15 000 asukasta on minulta vain heitto. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Hgin tavoite 30-40 asukasta liitosalueelle ei oikein voi millään toteutua, suojelualueiden, tulvariskialueiden ym johdosta. Raideyhteyden suhteen on syytä katsoa hiukan laajemmin - josko Vantaan ja Sipoon alueilta olisi löydettävissä lisää asukaspotentiaalia raideyhteyden varrelta.
Aika pitkäksi aikaa pk-seudulta löytyy rakennuspaikkoja uusille asukkaille, ja ihan jo valmiiden tai työn alla olevien ratayhteyksien varrelta. Helsingillä vain on kovat paineet hyödyntää "aluevaltaustaan"; tässä pitäisi pystyä tarkastelemaan asiaa seudullisesta näkökulmasta, kuntarajat unohtaen.
Sipoonkorven kansallispuiston rajauksen ulottaminen rannikon suojelualueisiin ei sinänsä lisäisi olennaisesti suojellun alueen kokoa, se toisi kansallispuistoon monipuolisuutta esim koululaisten ja retkeilijöiden sekä tavallisten asukkaiden iloksi. Merenrannasta sisämaan lehtoihin ulottuva kansallispuisto olisi Suomen oloissa poikkeuksellisen monipuolinen ja sopisi hyvin metropolialueelle.
Lopuksi vielä, Metsähallituksen viherkäytäväesitykset ovat toistaiseksi vain ehdotus, ja niiden rajauksia varmasti voidaan tarkentaa jatkossa. Minun asiantuntemukseni ei tässä vaiheessa riitä arvioimaan sitä, onko ehdotus "lopullinen totuus" vai onko käytävien leveyden ym osalta "säätövaraa".

« edellinen | 1 -2 -3 -4 | seuraava »
Siirry sivun alkuun