Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Korkovähennys ja Vapaavuori

Asuntolainojen korkovähennys on pitkäaikainen kotimainen kummajainen: mekanismi, jolla valtio tukee asunnon ostamista. Vähennyksen osuvuus on vähintäänkin outo: mitä enemmän tienaat ja mitä kalliimman asunnon ostat, sitä suuremman hyödyn saat. Lisäksi korkovähennys nostaa asuntojen hintoja.

Verovähennykseen ei ole uskallettu koskea, vaikka sen ongelmallisuus on helppo nähdä. Vähennyksestä hyötyy eniten voimakastahtoinen ja aktiivinen keskiluokka, ja poliitikot pelkäävät metakkaa. Joku uskalias on takavuosina hommaa ehdottanutkin, mutta päihin on tullut ja raskaasti!

On pettymys, että myös sumeilemattomuudestaan tunnetun asuntoministeri Jan Vapaavuorenkin puntti tutisee. Hän antoi eilen lausunnon, jossa asettui vastustamaan vähennyksen poistoa.

Valtion talous on lähivuosina äärimmäisen tiukalla, ja siksi kaikki mahdolliset tulonlisäykset ja menonkevennykset on käytävä läpi. Asuntolainojen verovähennysoikeus on yksi heikoimmin perustelluista valtion taloutta heikentävistä tekijöistä. Ja nyt olisi oikea aika puutua siihen siksikin, että korot ovat äärimmäisen alhaalla. Vaikutukset yksityistalouksiin eivät olisi niin dramaattiset kuin korkeiden korkojen aikana.

Tietenkin poiston täytyy tapahtua asteittain, koska monet henkilöt ja perheet ovat mitoittaneet taloutensa korkovähennyksen mukaan. Riittävän pitkä siirtymäaika tarvitaan, ja todennäköisesti muutos on viisasta tehdä asteittain.

Pitkällä aikavälillä korkovähennyksen poisto alentaa asuntojen hintoja ja tekee myös vuokra-asumisen nykyistä houkuttelevammaksi.

Timo Juurikkala 11.6.2010




Kommentit

lGGpzqwMprn (26.9.2012 00:28:52)

Helsinkiin halutaan aosjtuna muttei rakennuksia.Perheiden pulmana ei ole asuntojen koko vaan niiden hinta tai tarkemmin sanottuna tonttien hinta.Yli 75 nelif6isie4 uusia aosjtuna on Helsingisse4 tarjolla satoja asuntoilmoituksia julkaisevan kaupallisen Internet-sivuston mukaan. Asuntoja on siis saatavilla, niiden hinta ei valitettavasti ole monen perheen saavutettavissa. Itse asiassa asunnot eive4t ole kalliita nehe4n halpenevat rapistuessaan joka vuosi ja vaativat kalliita remontteja. Tonttin, jolla ne sijaitsevat, hinta vaan on noussut yhe4 korkeammaksi. Asunto 70-luvun elementtikerrostalossa on haluttu ja kallis, jos se sijaitsee Punavuoressa toinen samanlainen Kainuussa taas ei. Eroa ne4ille4 asunnoilla on vain sijainti eli tontti. Kainuussa tonttimaan hinta on jopa negatiivinen, koska sama esine, betonielementtitalo, Helsingisse4 on arvokas ja toisaalla taas purku-uhan alla.*Syyne4 tonttien ja site4 kautta asuntojen korkeaan hintaan on se, ettei tontteja ole tarjolla tarjolla tarpeeksi sille4 hinnalla, jonka keskiarvoperhe voisi maksaa. Tarjonnan ve4hyyteen on ymme4rte4e4kseni ainakin kaksi syyte4: uusia aosjtuna not in my back yard asenteteen mukaisesti haluta. Uusi tontti Helsingisse4 on aina jonkun toisen takapihalla tai ulkoilureitille4 jne. Helsinkiin kaikki haluavat uusia aosjtuna, muttei uusia rakennuksia mihinke4e4n.Toiseksi yksityiset maanomistajat eive4t halua myyde4 jo kaavoitettuja tontteja niiden arvonnousun toivosassa. Te4me4 taas johtuu ensimme4iseste4, jos tontteja kaavoitettaisiin enemme4n hinta voisi ehke4 le4htee4 laskuun** ja yksityisille4 tulisi kiire myyde4 omat tonttinsa. *tontin hinnan voi arvioida vertaamalla samanlaisten asuntojen hintoja niihin, jotka sijaitsevat paikkakunnilla, misse4 tontteja myyde4e4n eurolla ja kertomalla erotuksen tontilla sijaitsevien asuntojen me4e4re4lle4.**ellei kysynte4 entiseste4e4n kasva ja pide4 hinnat ennallaan. Kysynte4e4 pe4e4kaupunkiseudulla ylle4pite4e4 voimistunut muuttoliike. Te4ste4 johtuen 90-luvun alun kaltaista tonttimaan hinnan romahdusta tuskin tapahtuu vaikka nousukausi pe4e4ttyisikin.

Siirry sivun alkuun