Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Moottoritie kansallispuistossa?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) antaa tämän päivän Hesarissa ymmärtää, että hän ei kannata Sipoonkorven kansallispuiston laajaa rajausta. Hänen mielestään "kynnys on todella korkealla, että moottoritie jätettäisiin kansallispuiston sisään".

Tarkkaan ottaen tästä ei kuitenkaan ole edes kysymys. Metsähallituksen selvityksessä (vaihtoehto 3) esitetään merenrannan Natura-alueiden liittämistä kansallispuistokokonaisuuteen, jolloin Sipoonkorvesta muodostuisi monipuolisuudessaan ainutlaatuinen kansallispuisto.

Porvoon moottoritien pohjoispuoliset metsäalueet liittyvät ns. ekologisten käytävien kautta rannikon suojelualueisiin. Nämä yhteydet eivät - kuten ei myöskään itse moottoritie - kuitenkaan kuuluisi varsinaiseen kansallispuistoon.

Retkeilyn, virkistyskäytön, opastuksen ja hallinnoinnin sekä rahoituksen kannalta laaja rajausvaihtoehto on selkein ja toimivin. Kieltämättä kansallispuiston rajauksesta tulee tällä tavoin melkoisen repaleinen - mutta mitäs se haittaa?

Lehtomäki myös moittii samaisessa jutussa vihreitä siitä, että Sipoonkorven kansallispuiston perustamispäätös on nähty koko hallituksen ympäristöpolitiikan onnistumisen punnuksena. Tässä ministeri on osin oikeassa: yksittäisen puiston perustaminen ei tietenkään poista vanhoja syntejä kuten Pallastunturin hotellihanketta, norpansuojelun takkuamista tai Itämeren pelastustoimenpiteiden ponnettomuutta.

Silti Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on merkittävä päätös, joka huomattavalla tavalla kohentaisi hallituksen kolhuilla olevaa luonnonsuojelumainetta.

Siis toimeksi vaan, ministeri Lehtomäki!

Timo Juurikkala 6.8.2010




« edellinen | 1 -2 -3 | seuraava »

Kommentit

Meko (8.8.2010 20:50:49)

Hieman luettavaa:
Eli guugleta kun ei saa olla linkkiä:

Östersundomin osayleiskaavan kaupunkiekologinen ohjelma


"Liitosalueen ekologisia käytäviä koskevaan
selvitykseen (Jokinen & Yrjölä
2009) sisältyy esitys, että Sipoonkorven
metsäalueelta pitäisi varata ekologisia
käytäviä rannikolle, mutta emme näe
esitystä perustelluksi. Selvityksessä havainnollistetaan
ekologisten käytävien
tarvetta käyttäen neljää mallilajia: (i) hirvieläin;
(ii) sammakkoeläin; (iii) ruisrääkkä;
ja (iv) sorsalintu. Voidaan kuitenkin
perustellusti arvioida, että nämä valitut
mallilajit ovat merkityksettömiä Östersundomin
pohjois-eteläsuuntaisten yhteyksien
arvioinnille. Hirvieläimiä ei tulevan
asuinalueen keskelle tarvita, parempi
että pysyvät poissa. Sammakkoeläimet
pääsevät leviämään rannikon suuntaisia
väyliä pitkin. Ruisrääkät esiintyvät rannikon
niityillä ja sorsalinnut vesistöjen tuntumassa.
Yhteys Sipoonkorpeen on niille
merkityksetön. Sorsa lentää. Kaiken
kaikkiaan Östersundomin rannikkovyöhykkeen
vallitsevat luototyypit ovat erilaisia
kuin Sipoonkorven metsäisillä ydinalueilla.
Mitkä lajit siis tosiasiassa tarvitsisivat..."
ekologista käytävää Sipoonkorvesta
rannikolle?


Meko (10.8.2010 16:51:41)

Toki on näin, että ympäristöpolitiikan professori Yrjö Hailan asiantuntemus on ihan vain kärpäsen surinaa viherfundamentalistien korvissa....


Meko (12.8.2010 19:42:17)

Hohhoijaa, eli vihermutu-uskontoasenteella jatketaan Juurikkalan puolueessa.
No, nythään täytyy profiloitua Tosi-Vihreäksi näissä puistohomissa vaikka tosiasioista välittämättä ennnen vaaleja kun se ydinvoimakin sattui menemään sillai vähän nolosti.
- kommentteja tuskin Timolta tulee...


Faktaa peliin (16.8.2010 13:26:37)

Viheryhteydet toimivat ja se on TIETEELLISESTI todistettu. Rannikolla ovat omat suojelualueensa ja viheralueensa ja metsäalueella omansa. Jos näiden yhteydet katkaistaan, eristetään populaatiot omikseen ja lajien esiintymien sammuessa täydennystä ei tule (paitsi lento-/uintikykyisillä).

Miksi hirvet ja kauriit ja pienemmät nisäkkäät eivät saisi olla Helsingissä? Onhan niitä ollut siellä vuosikymmeniä. Mitä ongelmia ne ovat todistettavasti aiheuttaneet? Montako liikenneonnettomuutta? Kuka määrittää, mitkä lajit ovat Helsingissä sallittuja; Jumala, kaupunkisuunnitteluvirasto vai peräti Meko?

Kun yhteydet alueiden välillä säilytetään, liikkuvat niillä nyt ja tulevaisuudessa mahdollisesti kymmenet, jopa sadat lajit, useimmista Meko ei liene koskaan kuullutkaan. Pieniä, maallikon kannalta mitättömiä lajeja, mutta biologisesti arvokkaita; kääpien, sammalien ja jäkälien itiöitä, lahopuulajistoa jne. Sitä enemmän, mitä pidemmälle metsä ikääntyy ja luonnontilaisuus lisääntyy. Etelästä maahamme levittäytyvät lajit saavat etenemisväyliä helpottamaan leviämistä.

Prof. Hailan selvityksestä: selvityshän kuvaa kaupunkiekologiaa eli tilannetta oletuksella, että alue on täyteen rakennettua kaupunkia. "Tavallisen" ekologin näkökulma on nykytilanne eli nykyinen luonnonympäristö ja sen säilyttäminen tulevaisuuteen sellaisenaan ellei parempana. Hailan periaatteilla ei viheralueita kaupungissa tarvittaisi lainkaan luonnon vaan ainoastaan ihmisen takia.

Miksi nuo kapeat, asiantuntijoiden eri tahoilla ehdottamat käytävät (kalliota ja purolaaksoa) kaatavat Östersundomin rakentamisen ja erityisesti metron? Voisitko Meko esittää jotain lukuja tai tutkimuksia taustaksi? Vai onko kyse fundamentalismista?


Meko (16.8.2010 20:27:58)

"Miksi nuo kapeat, asiantuntijoiden eri tahoilla ehdottamat käytävät (kalliota ja purolaaksoa) kaatavat Östersundomin rakentamisen ja erityisesti metron? Voisitko Meko esittää jotain lukuja tai tutkimuksia taustaksi?"
Voisin.
- kapeat käytävät; Länsisalmeen Metsähallitus esittää noin kilometrin levyistä käytävää. Seuraus; ei asumista Vantaan puolelle, ei metroa,

"Tavallisen" ekologin näkökulma on nykytilanne eli nykyinen luonnonympäristö ja sen säilyttäminen tulevaisuuteen sellaisenaan ..."
- niinpä tietysti.

« edellinen | 1 -2 -3 | seuraava »
Siirry sivun alkuun