Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Pärinää ja käryä metsiin

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on tuomassa eduskuntaan maastoliikennelain osittaisuudistuksen. Valitettavasti uudistus näyttää ennemmin vahvistavan maastoajon mahdollisuuksia kuin asettavan sille suitsia.

Lakiesityksen tarkoituksena on muun muassa "järjestää maastoliikenneolosuhteita". Tämä ei sinänsä velvoita valtiota tai kuntia erityiseen kelkkareittien edistämiseen tai taloudellisiin satsauksiin, mutta on selvästi myönteinen peruslähtökohta.

Kelkkailu on tietysti kivaa, mutta touhusta aiheutuu myös huomattavia haittoja: melua ja saasteita. Valtaosa uusista moottorikelkoista on yhä edelleen kaksitahtisia, eikä niille ole olemassa mitään päästönormeja. Niinpä esimerkiksi hiilivety- ja häkäpäästöt ovat tuhansia kertoja suuremmat kuin tavallisessa perheautossa. Tekniikkaa voidaan verrata DDR:n takavuosikymmenten ylpeyksiin: metsissämme kiitää vuonna 2010 yli sata tuhatta Wartburgia!

Kaksitahtimoottori on kevyt, tehokas ja yksinkertainen, mutta se syö runsaasti bensaa ja öljyä ja saastuttaa ympäristöään erinomaisen reippaasti. Suomessa pitäisi kieltää ylenmääräisesti saastuttavat kaksitahtikelkat; nelitahtisiakin on markkinoilla. Maantieliikenteestä kaksitahtarit ovat mopoja lukuun ottamatta poistuneet jo aika päivää sitten - saasteiden ja bensakulutuksen tähden.

Maastoliikennelaissa on ongelmia laajemminkin. Lupaharkinnassa ympäristövaikutuksilla on vain varsin rajallinen painoarvo, reittejä voidaan perustaa osin jopa maanomistajan tahdon vastaisesti ja mönkijäreittien perustaminen helpottuu nykyisestä.

Myönteisiä ulottuvuuksiakin on: jatkossa reittien perustaminen on entistä suunnitelmallisempaa. Vastuullisena viranomaisena on ELY-keskus, jolla voi olettaa olevan laajempaa näkemystä kuin kunnilla.

Kokonaisuutena ottaen maastoliikennelain osittaisuudistuksessa on kuitenkin niin paljon kyseenalaisia ulottuvuuksia, että se pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Nykymuotoisena se on lähtökohdiltaan liian myönteinen maastoliikenteen lisääntymisen suhteen. Kyseessä on kuitenkin enimmältä huviajelu luonnossa; mitään pakottavaa tarvetta sen erityiseen edistämiseen ei ole.

 

Timo Juurikkala 15.11.2010

Siirry sivun alkuun