Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Pärinää ja käryä metsiin

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on tuomassa eduskuntaan maastoliikennelain osittaisuudistuksen. Valitettavasti uudistus näyttää ennemmin vahvistavan maastoajon mahdollisuuksia kuin asettavan sille suitsia.

Lakiesityksen tarkoituksena on muun muassa "järjestää maastoliikenneolosuhteita". Tämä ei sinänsä velvoita valtiota tai kuntia erityiseen kelkkareittien edistämiseen tai taloudellisiin satsauksiin, mutta on selvästi myönteinen peruslähtökohta.

Kelkkailu on tietysti kivaa, mutta touhusta aiheutuu myös huomattavia haittoja: melua ja saasteita. Valtaosa uusista moottorikelkoista on yhä edelleen kaksitahtisia, eikä niille ole olemassa mitään päästönormeja. Niinpä esimerkiksi hiilivety- ja häkäpäästöt ovat tuhansia kertoja suuremmat kuin tavallisessa perheautossa. Tekniikkaa voidaan verrata DDR:n takavuosikymmenten ylpeyksiin: metsissämme kiitää vuonna 2010 yli sata tuhatta Wartburgia!

Kaksitahtimoottori on kevyt, tehokas ja yksinkertainen, mutta se syö runsaasti bensaa ja öljyä ja saastuttaa ympäristöään erinomaisen reippaasti. Suomessa pitäisi kieltää ylenmääräisesti saastuttavat kaksitahtikelkat; nelitahtisiakin on markkinoilla. Maantieliikenteestä kaksitahtarit ovat mopoja lukuun ottamatta poistuneet jo aika päivää sitten - saasteiden ja bensakulutuksen tähden.

Maastoliikennelaissa on ongelmia laajemminkin. Lupaharkinnassa ympäristövaikutuksilla on vain varsin rajallinen painoarvo, reittejä voidaan perustaa osin jopa maanomistajan tahdon vastaisesti ja mönkijäreittien perustaminen helpottuu nykyisestä.

Myönteisiä ulottuvuuksiakin on: jatkossa reittien perustaminen on entistä suunnitelmallisempaa. Vastuullisena viranomaisena on ELY-keskus, jolla voi olettaa olevan laajempaa näkemystä kuin kunnilla.

Kokonaisuutena ottaen maastoliikennelain osittaisuudistuksessa on kuitenkin niin paljon kyseenalaisia ulottuvuuksia, että se pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Nykymuotoisena se on lähtökohdiltaan liian myönteinen maastoliikenteen lisääntymisen suhteen. Kyseessä on kuitenkin enimmältä huviajelu luonnossa; mitään pakottavaa tarvetta sen erityiseen edistämiseen ei ole.

Timo Juurikkala 15.11.2010




« edellinen | 1 -2 | seuraava »

Kommentit

noora.koskivaara@iki.fi (3.12.2010 06:52:14)

Hei,

Oikein hyvä kirjoitus ja tuossa loppukappaleessa kiteytyy tuo väärä lähtökohta. En usko, että pääosa kansalaisista haluaisi kelkkailua edistettävän. Kuitenkin tämä selvästi kyseenalainen lakiesitys tuodaan nyt eduskuntaan. Onko mitään tehtävissä?


hHhSJyOpsktuPTKTyAN (28.12.2011 20:38:31)

Damn, I wish I could think of soemthing smart like that!


UkFoiZufeSzFHsBl (30.12.2011 06:52:32)

Holy concise data btaman. Lol!


MgJVlRrSnHJv (26.9.2012 17:30:38)

Kiti, pere4e4nkuulutat arvokeskustelua. Te4he4n hauiaisln huomauttaa, ette4 ne4enne4iste4, orwellilaista arvokeskusteluahan ryhdyttiin ke4yme4e4n juuri siine4 vaiheessa, kun korkeimman johdon arvot murentuivat. Yrityksisse4, julkisyhteisf6isse4 ja jopa kolmannen sektorin piirisse4 laitettiin ihmiset muka-pohtimaan, mitke4 meide4n arvomme ovat. Te4me4 vieraannuttaa toimijoita entiseste4e4n korkeimmasta johdosta, sille4 kaikkien ne4iden muka-pohdintojen je4lkeen vanhan tyylin johtajat jatkavat toimimista ne4ite4 yhdesse4 sovittuja arvoja vastaan. Pere4e4nkuuluttamasi arvokeskustelu onkin siis jotain aivan muuta kuin te4me4 2000-luvun alussa muotiin tullut arvokeskustelun irvikuva. Oikeastaan pite4isi varmaan pere4e4nkuuluttaa arvojen mukaista toimintaa. Le4pine4kyvyys vaikuttaa te4he4n kumman tehokkaasti.Onneksi maailma muuttuu ja nuorella sukupolvella on te4ysin erilainen ke4sitys yhteisten asioiden hoitamisesta yhdesse4. Silloin saattaakin ke4yde4 niin, ette4 kaikkein ie4kke4imme4t pitke4n linjan toimijat kokevat vahvaa yhteytte4 nuorimpiin johtajakandidaatteihin. Katsokaapa vaikka Le4hi- ja perushoitajien liiton Superin vaalia: pitke4n tyf6uran tehneet hoitajat kannattavat liiton johtoon nuorta Mari Niemi-Saarta, joka edustaa ajatusmallinsa ja tekojensa puolesta jotain aivan muuta kuin muut, perinteiset johtajakandidaatit. Niemi-Saaren ne4kemys koko ammattiyhdistysliikkeeste4 on tavallaan aivan uusi, mutta tavallaan siine4 myf6s palataan niille juurille, josta koko toiminta le4hti: edunvalvontaa, toki kylle4, mutta ennenkaikkea yhteiste4 toimintaa je4rjestf6sse4, johon kuuluu saman alan samoin ajattelevia toimijoita. Te4te4 uutta kasvaa koko ajan sielle4 te4e4lle4 ja kyseenalaistaa vanhan.Te4me4ntyyppisille4 toimijoilla on mahdollisuus murtaa pienin askelin sikariportaan toimintamalleja yksinkertaisesti vain tuomalal niite4 julkiseen keskusteluun.


bknuPVpBpfWHg (14.12.2012 01:01:49)

Janne kirjoitti:Mieleste4ni yrkistyet eive4t ole ymme4rte4neet kunnolla sosiaalisen median tarkoitusta ja ke4yttf6tapaa. Vaikka nimesse4 onkin media' ei se tarkoita, ette4 se olisi samanlainen push media kuten printti, radio, tv, banneri tai mike4 tahansa muu media on. Facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden alustojen tarkoitus on kohdata asiakas, tehde4 yritykseste4 ja palvelusta inhimillinen. Kuinka valtava kilpailuetu onkaan, ette4 sinulla on syvempi suhde asiakkaaseen kuin kilpailijalla? Kuinka valtava kilpailuetu onkaan, ette4 ve4lite4t oikeasti asiakkaasta?Jos yritykselle4 on FB-sivut tai Twitter-tili ei riite4, ette4 niite4 pe4ivitete4e4n kerran viikossa tai kuussa, vaan yrityksen pite4e4 aktiivinen. Aktiivisesti osallistua oman yhteisf6n keskusteluun. Ei ole ve4lie4 onko yrityksen yhteisf6 10 vai 100 000 henkilf6e4. Sise4llf6n tulee olla laadukasta ja aktivoivaa.Jukka voit olla oikeassa, ette4 joskus Facebookkia ei ole olemassa, mutta se on varmaa, ette4 meide4n tapamme kommunikoida toistemme kanssa on muuttunut pysyve4sti. Ihmiset eive4t viele4 ole kunnolla sise4iste4neet vallankumousta.Yritysten kannalta perinteiset markkinointikanavat ovat tulevaisuudessakin te4rkeite4. Ihmisie4 on vain vaikeampi ja vaikeampi tavoittaa perinteisie4 kanavia pitkin.

« edellinen | 1 -2 | seuraava »
Siirry sivun alkuun