Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Sipoonkorpi: hyvää ja huonoa!

Sipoonkorven osalta uutispäivä on varsin kaksijakoinen: eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi kansallispuiston perustamisen yksimielisesti, mutta julkisuuteen tulleet yleiskaavahahmotelmat alueen rakentamissuunnitelmista ovat aika murheellista tavaraa.

Aloitetaan kuitenkin myönteiseltä puolelta, kansallispuiston perustamisesta. Homma on nyt asiallisesti ottaen päätetty, vaikka lopullinen siunaus tuleekin täysistunnossa lähipäivinä. Ja mikä mukavinta, Sipoonkorpi on etenemässä yksimielisin päätöksin. Tämä päivä on pääkaupunkiseudun luonnonystäville juhlan arvoinen!

 

Perustettava puisto on aika repaleinen ja pinta-alaltaan pienehkö (1857 ha), mutta jatkossa sitä tullaan eheyttämään ja laajentamaan muun muassa Helsingiltä vaihdettavilla metsäalueilla. Tässä vaiheessa rannikon Natura-alueet jäävät vielä puistorajauksen ulkopuolelle, mutta uskon että tämäkin luonteva laajennus vielä tulee toteutumaan.

 

Kansallispuistopäätöksestä kummunnutta iloa kuitenkin himmentää yleiskaavaluonnos, joka on tehty Helsingin, Vantaan ja Sipoon viranhaltijoiden voimin. Siinä oli tarkoitus sovittaa yhteen asumisen, liikenteen ja luonnon tarpeet, mutta ehdotuksessa luonto on taas kerran jäänyt huutolaispojan asemaan. Asumiseen merkityt alueet leviävät laajalti Porvoonväylän pohjoispuolelle ja toisaalta aivan Natura-alueiden rajoille saakka, ja lisäksi rannikkoa ja Sipoonkorpea yhdistävät ekologiset yhteydet on merkitty kinttupolun levyisiksi. Vantaan puolella arvokkaita luontoalueita on osoitettu asumiseen.

 

On se kumma, että Helsinki ja kumppanit kehtaavatkin tulla julkisuuteen näin raskaasti luontoarvoja polkevalla ehdotuksella! Tuoreen kansallispuiston ja Natura-alueiden suojeluarvot kärsivät merkittävästi, mikäli ehdotus ei parane matkan varrella.

 

Östersundomin alueelle on kuitenkin mahdollista sijoittaa huomattava määrä asutusta ihan sivistyneelläkin tavalla. Luontojärjestöt ovat valmistelleet "varjokaavan", jossa tästä näytetään mallia.

 

Timo Juurikkala 22.2.2011




« edellinen | 1 -2 | seuraava »

Kommentit

Zeeder (23.2.2011 08:33:49)

"...rannikkoa ja Sipoonkorpea yhdistävät ekologiset yhteydet on merkitty kinttupolun levyisiksi."

Voistko tässä yhteydessä tuoda esille selkeitä biologiaan perustuvia faktatietoja siitä, mihin niitä ekologisia käytäviä tarvitaan? Mille eläimille? Vihreät ovat puhuneet uhanalaisista eläimistä.

Alan asiantuntija, professori Yrjö Haila toteaa näin:

"Liitosalueen ekologisia käytäviä koskevaan
selvitykseen (Jokinen & Yrjölä
2009) sisältyy esitys, että Sipoonkorven
metsäalueelta pitäisi varata ekologisia
käytäviä rannikolle, mutta emme näe
esitystä perustelluksi. Selvityksessä havainnollistetaan
ekologisten käytävien
tarvetta käyttäen neljää mallilajia: (i) hirvieläin;
(ii) sammakkoeläin; (iii) ruisrääkkä;
ja (iv) sorsalintu. Voidaan kuitenkin
perustellusti arvioida, että nämä valitut
mallilajit ovat merkityksettömiä Östersundomin
pohjois-eteläsuuntaisten yhteyksien
arvioinnille. Hirvieläimiä ei tulevan
asuinalueen keskelle tarvita, parempi
että pysyvät poissa. Sammakkoeläimet
pääsevät leviämään rannikon suuntaisia
väyliä pitkin. Ruisrääkät esiintyvät rannikon
niityillä ja sorsalinnut vesistöjen tuntumassa.
Yhteys Sipoonkorpeen on niille
merkityksetön. Sorsa lentää. Kaiken
kaikkiaan Östersundomin rannikkovyöhykkeen
vallitsevat luototyypit ovat erilaisia
kuin Sipoonkorven metsäisillä ydinalueilla.
Mitkä lajit siis tosiasiassa tarvitsisivat
ekologista käytävää Sipoonkorvesta
rannikolle?"

Teksti: "Östersundomin kaupunkiekologinen ohjelma"

(löytyy netistä, googlaamalla kun blogisi ei linkkejä salli....


kommentaattori 44 (5.4.2011 21:10:41)

Biologia ja varsinkin ekologia on valtavan laaja tieteenala, josta ihmisellä on vasta aloittelijan tiedot - senhän näkee toteuttamiemme asioiden vajavaisesta hallinnasta.

Tieto eri eliölajien esiintymistä ja ekologisista käytävistä niiden leviämisen mahdollistajana on näin ollen suurimassa osassa maailmaa vasta osviitta-asteella. Tämä ei tee kuitenkaan ekologisia käytäviä turhiksi (vaikka joku asiantuntija ei ole "esimerkkilajien" havainnut tai arvellut vielä käyttäneen niitä).

Lajien kirjo on Suomessakin valtava. Esimerkiksi sieni-, hyönteis- ja sammallajistoa plus niiden leviämistä on tuskin kyetty Sipoonkorvessakaan vielä analysoimaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ekologisista käytävistä olisi lajien metapopulaatioille hyötyä ja mahdollistaisi paremmin ns. toimivan ekosysteemin ylläpitoa.

Lisäksi melkein täysin varmaa on, että ekologisista käytävistä on hyvin monelle lajiryhmälle hyötyä. Myös selkärankaisille, joista hirvi on vain yksi kruununjalokivi.


yCM9FpNntA (4.7.2013 12:33:31)

Keep it coming, wrrties, this is good stuff.


HVfgxATajKj (4.7.2013 13:39:40)

That's not just logic. That's really snseible.


lORyUbIeP (12.10.2015 20:20:15)

Lasse, laillista tnaoimtiahan se on, mutta ehke4 idea on juuri siine4, ette4 se on hiukan arveluttavaa, jos vakoilukone ke4y tiedustelemassa suuren sotaharjoituksen toimintaa. Voit vaikka menne4 ihmetteleme4e4n Iltasanomien tai Ilta-lehden verkkosivuille site4 alhaista uutiskynnyste4, kun viestiste4si pe4e4tellen et ole viele4 sellaiseen tf6rme4nnyt.

« edellinen | 1 -2 | seuraava »
Siirry sivun alkuun