Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Lapset mukaan päätöksentekoon

Työhyvinvointitutkimuksissa yksi kaikkein tärkeimmistä työviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on se, kuinka paljon työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Töissä viihtyminen on tärkeä asia: se vaikuttaa ihmisten elämänlaadun lisäksi myös työnteon tehokkuuteen ja tuloksiin.

Koulu on lasten työpaikka, mutta pääsääntöisesti koululaiset eivät voi vaikuttaa työpaikkansa asioihin juuri nimeksikään. Koulun asioista päätetään valtion tasolla, kuntien kouluvirastoissa sekä rehtorin ja opettajakunnan voimin. Koululaisia itseään tai oppilaskuntia kuullaan päätöksenteossa hyvin vähän.

Opetussuunnitelman perusteista kuuluukin päättää valtion tasolla, mutta koulun arjessa on paljon asioita, joiden ratkaisemiseen lasten pitäisi päästä osallistumaan paljon nykyistä enemmän. Selkeimpiä tapauksia ovat välitunti- ja ruokailukäytännöt, pihan, luokkien ja yhteisten tilojen kalusteet sekä järjestyssäännöt. Myös oppimismenetelmien valinnassa koululaisten näkemyksiä voidaan ottaa huomioon. Erilaiset kokeilut muun muassa pihavälineiden ja sisustuksien suunnittelusta yhdessä lasten kanssa ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia.

Vastuuseen ja yhteisten asioiden hyvään hoitamiseen täytyy opetella. Kouluissa on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa lapsia vähin erin laajenevaan vastuuseen yhteisten asioiden ratkaisemisesta.

Suomen koulut ovat menestyneet erinomaisesti osaamista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa, mutta kouluviihtyvyyttä vertailtaessa olemme painineet lähinnä rapasarjassa. Yksi selkeä syy tähän on se, että oppilaiden vaikutusmahdollisuudet koulunsa asioihin ovat vähäiset.

Heikkoon kouluviihtyvyyteen on syytä suhtautua vakavasti. Jos lapset ja nuoret kasvavat siihen, että työpaikalla on kurjaa ja epäviihtyisää, sama perusasenne saattaa seurata mukana pitkälle työelämään. Työnteko muodostaa ison osan ihmisen elämästä; työpaikkaviihtyvyys on jopa itseisarvo.

Yhteisiin asioihin vaikuttaminen lisää myös yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Jos jo koulussa totutaan vaikuttamiseen ja yhteisten asioiden vastuulliseen hoitamiseen, lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia.

Voidaan hyvin perustein olettaa, että tämä näkyy myöhemmin myös aktiivisena kansalaisuutena. Suomen alhaiset äänestyprosentit ovat uhka koko demokraattiselle järjestelmälle. Käytännöllinen, osallistava kasvatus vastuulliseen päätöksentekoon näkyy pitkällä tähtäimellä paremmin toimivana demokratiana. Avoin, osallisuutta korostava päätöksenteko on tärkeä arvo myös lasten ja nuorten kohdalla ja vahvistaa lisäksi yhteisöllisyyttä.

Opetusministerin olisikin hyvä käynnistää ohjelma, jolla kouluviihtyvyttä parannetaan erityisesti lisäämällä kaikkien koululaisten vaikutusmahdollisuuksia oman työpaikkansa asioihin.

 

Timo Juurikkala 27.9.2012

Siirry sivun alkuun