Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Reipas kansallispuistoesitys

Ympäristöministeri Ville Niinistö on julkistanut esityksensä uusista kansallispuistoista. Ympäristöministeriö on käsitellyt kesällä kerättyjä kansallispuistoehdotuksia, joista neljää esitetään nyt jatkoselvitykseen.

On hienoa, että Suomen 37 kansallispuiston kansallispuiston verkkoa kehitetään ja laajennetaan. Käsivarren Suurtunturit, Pohjois-Pohjanmaan Olvassuo, Konnevesi ja Salon Teijo ovat ne ehdotukset, jotka ministeriön analyysin perusteella on nostettu ykkösryhmään. Näistä jokainen sijoittuu pääosin valtion maille, mikä helpottaa kansallispuistojen perustamista.

Neljän uuden kansallispuiston perustaminen ei kuitenkaan vielä tällä päätöksellä ole varmaa. Nyt Metsähallitus käynnistää jatkoselvitykset puistojen perustamisedellytyksistä, ja parhaassa tapauksessa uusia kansallispuistoja pystytään perustamaan jo tämän hallituskauden aikana. Selvitysten jälkeen tehdään mahdolliset lakiesitykset puistojen perustamisista.

Ministeri Niinistön ehdotuksen ulkopuolelle jäi pitkälle toistakymmentä kansallispuistoehdotusta. Pääkaupunkiseudun näkökulmasta Porkkalan puuttuminen tuntuu pettymykseltä, mutta siihen aiotaan palata Suomenlahti-teemavuoden yhteydessä 2014, jolloin merellisten suojelualueiden verkkoa tarkastellaan. Porkkalan kansallispuisto täydentäisi hienosti pääkaupunkiseudun viherkehää, johon jo kuuluvat Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot sekä muutamat muut suojelualueet. Helsingin seudun miljoonaväestön piirissä kansallispuistoilla ja retkeilyalueilla on poikkeuksellisen suuri merkitys ja kysyntä.

Myös muiden nyt tältä kierrokselta syrjään jääneiden ehdotusten luontoarvot ovat huomattavia, ja ympäristöministeriö aikookin tehdä ehdotuksia niiden turvaamiseksi. Kansallispuiston perustaminen ei tietenkään ole ainoa keino, jolla luonnon monimuotoisuuden säilyminen voidaan varmistaa. Etenkin Oulun eteläpuoleisessa Suomessa metsien ja soiden suojeluasteet ovat kovin alhaiset, joten suojelutoimia tarvitaan laajalti.

Joka tapauksessa kaikki neljä jatkoselvitykseen menevää kansallispuistohanketta ovat hyviä, ja niille on syytä toivottaa menestystä. Käsivarren Suurtunturit edustavat sellaista pohjoisen luontotyyppiä, jota ei kansallispuistoverkossa vielä ole. Olvassuo Pudasjärven, Puolangan ja Utajärven kunnissa taas on laaja erämainen aapasuoalue, Konnevesi edustaa hienosti keskisuomalaista ja pohjoissavolaista järviluontoa ja Teijo puolestaan rannikon mantereista, rehevää ja rikasta luontoa.

Ympäristöministeri Niinistön kansallispuistoehdotusta on syytä tervehtiä ilolla: Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi tarvitaan kansallispuistoverkon täydentämistä. Neljän uuden puiston esittäminen on reipas veto; toivottavasti ne kaikki saadaan vietyä maaliin vielä tällä hallituskaudella.

Muun hyvän lisäksi kansallispuistot tarjoavat kaikille kansalaisille virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia sekä matkailuyrittäjille työtä.

Timo Juurikkala 28.11.2012




Kommentit

DKBFenYC (13.12.2012 16:34:07)

Haa!Juuri te4ne4e4n kun tulin bodypumpista, olaallni reenikassi, sise4lle4 varta vasten ostetut kenge4t ja (tosin kirpparilta lf6ydetyt) reenivaatteet mietin, ette4 kohta olen Chilesse4 ja sielle4 joudun varmaan etsime4e4n vaihtoehtoisen keinon liikkumiselle.Mieleeni tuli vasta te4me4 entry luettuani, ette4 mite4pe4 jos liikkuisin maksamatta siite4 mite4e4n? Ihan keskene4ni?Tai ehke4 olen jo niin le4nsimaalaistunut, etten osaa liikkua ilman asianmukaisissa varusteissa olevan ohjaajan piiskausta, taustalla soiden yhdekse4nnenkymmenennenminke4lien bodypump -ohjelman viritetty biisilista.Mut ajaapa asiaan. Ja tyf6nantajan kulttuurisetelit ke4y maksuna, joten luojan kiitos se ei tule ihan niin kalliiksi.Mutta ollapa joka kulmassa ilmainen kiipeilyseine4 tai Tammelan torilla crossing-laitteet grillin sijaan! Aah.Ike4ve4 on teite4! Pusuja! -Jari-Eeva eli Javiera


KyktiwDirjeLOxKg (15.12.2012 12:46:54)

Aikoinaan osallistuin usein kkuampsella jarjestettavaan English Corneriin ja lahes jokainen kiinalainen kysyi minulta, etta mita urheilulajia harrastan. Ehkapa sekin kertoo siita miten ihmisilla odotetaan olevan liikuntaharrastuksia. Yliopisto-opiskelijoidenkin pitaa valita yksi laji ja se kuuluu lukujarjestykseen samalla tavoin kuin muutkin tunnit.Kaukajarvella on myoskin niita kuntoilulaitteita ulkona, mutta eipa siella usein tullut kaytya vaikka Annalassa asuin, silla se ei ollut oikein minkaan oman reittini varrella.


MVlbFSIEPxkbYrc (5.7.2013 09:06:54)

Matkapuhelintekniikasta jotain tiete4ve4ne4 voin vtlaotaa sen verran, ette4 rinnastus CB ja vastaaviin paikallistiedotteisiin ei ole teknisesti vertailukelpoinen, eike4 nykyisie4 matkapuhelinverkkoja suunnitellessa ole otettu te4me4n tyyppiste4 tiedotustarvetta juurikaan huomioon.CB ja roaming tervetulotiedotukset perustuvat siihen, ette4 puhelin kirjautuu verkkoon uudelle alueelle, jolloin verkko le4hette4e4 viestit te4me4n puhelimelta tulevan "liipaisun" perusteella. Jos liittyme4 on paikallaan, niin verkko ei te4llaista liipaisutietoa saa, eike4 samaa toiminnetta voi siksi soveltaa tiedotukseen, jonka pite4isi tavoittaa kaikki liittyme4t.Ylipe4e4te4e4n matkapuhelinverkoissa silloin kun liittyme4 on ns. vapaatilassa, eli puhelua, datasiirtoa tms. ei ole menossa, liittyme4n sijainnin ja sen muutosten pe4ivitte4minen hoituu periaatteessa aina suunnassa puhelin -> verkko, ja verkko tiete4e4 liittyme4n sijainnin vain ns. location arean (LA) tarkkuudella. Kun puhelimeen muutoin halutaan le4hette4e4 viesti tai soittaa puhelu, niin puhelinta kutsutaan verkosta koko LA:n kaikista tukiasemista ja puhelin vastaa siite4 tukiasemasta, jonka alueella se on. LA:n koko ja maantieteelliset rajat taas ovat joka operaattorilla erilaiset ja yhdelle4 LA:lla voi olla satoja tai jopa tuhansia tukiasemia.Karkeasti tiedotuksen toteuttamiseen on kolme vaihtoehtoa:1. Tehde4e4n tiedotus aina maanlaajuisesti kaikkien operaattoreiden verkoissa. Te4me4 on teknisesti helpoin. Ongelmaksi muodostuu piikkime4isen kuorman kapasiteettitarve, eli ke4yte4nnf6sse4 le4hetyste4 pite4isi jotenkin porrastaa.2. Tehde4e4n tiedotus kaikkien operaattoreiden verkossa LA perusteisesti. Myf6s te4me4 on teknisesti helpohko, mutta te4sse4 joudutaan ke4yme4e4n LA alueet kaikkien operaattoreiden osalta le4pi ja silti tiedotusalueen rajat ovat erilaisia riippuen verkosta. 3. Tehde4e4n tiedotus tukiaseman tarkkuudella. Te4llf6in maantieteellinen alue voidaan rajata hyvin tarkasti, mutta te4me4 vaatii ke4yte4nnf6sse4 sen, ette4 kaikille tietysse4 verkossa oleville liittymille pite4e4 le4hette4e4 ensin erikseen paikannuskutsu. Liittyme4n vastatessa saatavan tukiasematiedon perusteella on sitten viesteje4 le4hette4ve4sse4 je4rjestelme4sse4 seulottava ne4iste4 ne, jotka ovat kohdealueen tukiasemissa, ja vasta te4me4n je4lkeen ne4ille voidaan le4hette4e4 itse tiedoteviesti. Te4me4kin olisi toteutettavissa teknisesti, mutta ongelmaksi muodostuu kapasiteetti. Te4sse4 vaihtoehdossa myf6s tiedotteita le4hette4ve4lle4 osapuolella pite4isi olla ke4ytette4visse4e4n reaaliaikaiset tiedot kaikkien verkkojen kaikista tukiasemakoodeista, koska verkot muuttuvat koko ajan.Ke4yte4nnf6sse4 sanoisin, ette4 ainut esim. nykyisiin GSM / 3G verkkoihin je4rkeville4 kustannuksilla toteutettavissa oleva malli olisi 1. Jos le4hdete4e4n tekeme4e4n vaihtoehtoja 2. tai erityisesti 3, niin Petterin esitte4me4 miljoonan perustamiskustannus ja sadan tuhannen ke4yttf6kustannus je4e4 pahasti pieneksi. Kapasiteettiongelma on vastassa kaikissa vaihtoehdoissa, koska kaupalliselta pohjalta toimivia verkkoja ei voida mitoittaa te4llaisen hetkellisen kuormitushuipun mukaan. Nytkin on jo ne4hty, ette4 esim. joulun ja uudenvuoden sms viestikuormat saattavat saada osan verkoista "polvilleen" ja viestit saattavat tulla jopa tuntien viiveelle4. Ja he4te4tiedotuksessa viive ei saisi luonnollisesti olla kuin minuutteja.Ja viimeisene4 Petterin pere4e4nkuuluttamaan viranomaisten ja kaupallisten tahojen yhteistyf6he4n: Asiaan kuuluvilla kaupallisilla tahoilla, siis operaattoreilla, ei ole te4he4n mite4e4n intressie4 ilman pakkoa, koska tiedotus ei tulisi olemaan niille kannattavaa bisneste4 vaan pe4invastoin rahanreike4. Laitetoimittajille te4sse4 voisi bisnescase lf6ytye4kin, jos operaattorit velvoitettaisiin lain voimalla ottamaan te4llainen toiminne ke4yttf6f6n, mutta operaattorit eive4t te4llaista halua kustantaa.Eike4 niiden mieleste4ni pite4isike4e4n, vaan julkiseen palveluun kuuluva he4te4tiedotuksen maksaja on syyte4 etsie4 yhteisen kassan puolelta. Muussa tapauksessa kyseesse4 on ke4yte4nnf6sse4 vain tietyn yksityisen toimialan (matkapuhelinoperaattorit) piiloverotus.


ph0TM40T (12.10.2015 19:52:32)

Kun suomalainen pe4e4see ke4ytte4me4e4n valata mihin ympe4ristf6f6n tahansa - olipa se Nokia tai taloyhtif6 - niin he4n rupeaa HALLITSEMAAN. Siis hallitsemaan kuningasta tai tsaaria muistuttavalla tavalla.Olen toiminut urallani kahden ulkomaisen esimiehen alaisuudessa - toinen skandinaavi ja toinen aasialainen. Voin rehellisesti sanoa, ette4 he ovat olleet mieleste4ni parhaita esimiehie4, joita minulla on ollut.Heide4n le4hestymistapa on ollut alusta asti enemme4n puhutteleva kuin ke4skeve4 - mutta silti auktoriteetin omaava. Lise4ksi kommunikaatio on ollut selkee4mpe4e4, ja he ovat toimineet yleense4 enemme4n ryhme4sse4.Suomalaisen esimiehen alaisuudessa tyyli on LIIAN USEIN ke4skeve4 ja yksisuuntainen (=johtajalta alaiselle) - kuten armeijassa. Olen tavannut (siviilisse4!!) monia esimiehie4, joille voisi vete4e4 puvuntakin kauluksiin jonkinasteiset arvomerkit, sen verran sotilaallista touhu on ollut. Ere4e4lle4 ex-tyf6paikallani insinf6f6rit jopa ke4yttive4t armeijaslangia - palaverin lopuksi kysyttiin "Saitteko?". Ja siihen vastattiin "Sain!". JA Tc4Mc4 EI OLE VITSI!Johtope4e4tf6ksene4 sanoisin, ette4 suomalainen on alamaisena parhaimmillaan ja johtajana huonoimmillaan.Silloin kun suomalainen toimii johtajana, on he4nen asemansa perustuttava johonkin ne4kyve4e4n auktoriteettiin, sotilasarvo tms. Harva pystyy johtamaan pelke4lle4 persoonallaan. Joskin heite4kin on, ja heite4kin olen tavannut.---Sosiaalisen median (=vertaismedia) ke4yttf6 on suomalaiselle esimiehelle kauhistus, koska nyt vertaiset saattavat ratkaista tai sopia jonkin asian keskene4e4n ilman he4nte4.Se jos mike4 on kauhistus suomalaisessa johtajakeskeisesse4 kulttuurissa.En siis yhte4e4n ihmettele, ette4 esim. puolet eduskuntavaaliehdokkaista kannattaa nettisensuuria:TIETOKONE:

Siirry sivun alkuun