Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Nuorisotakuu on hieno asia

Istuvan hallituksen yksi parhaista päätöksistä on nuorten yhteiskuntatakuu, joka astui voimaan vuoden alusta. Sen mukaan kaikille alle 25-vuotiaille sekä vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille on tarjottava työ-, opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta.

Nuorisotakuu on myös ilmentymä yhteisöllisyyden lisäämisestä tietoisella päätöksellä. Tällainen "ketään ei jätetä" -ajattelu on hyvinvointiyhteiskunnan kovaa ydintä. Siksi nuorisotakuun toteuttamiseen on keskityttävä ja annettava sille riittävät voimavarat.

Tämä on julkiselle sektorille ja etenkin kunnille kova haaste. Takuuta voi verrata subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, joka oli monien mielestä aikanaan mahdoton tavoite. Tärkeissä asioissa rima on joskus syytä asettaa korkealle - tavoitteet on mahdollista saavuttaa uusilla toimintatavoilla ja määrätietoisella työllä.

Kuntien ei tarvitse jättäytyä yksin nuorisotakuun toteuttamisen kanssa. Järjestöjen, yritysten, oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa voidaan muodostaa verkostoja, joiden avulla nuorille löytyy polkuja elämässä eteenpäin. Nuorten asian tärkeyden tunnistavat kaikki yhteiskunnan toimijat.

Yksi iso ongelma on toisen asteen ammatillinen koulutus, jossa ei ole aloituspaikkoja riittävästi. Uuden linjan mukaan aloituspaikoille etusijalla ovat peruskoulunsa päättävät, mikä on pitemmällä tähtäimellä hyvä asia. Peruskoulun jälkeinen välivuosi ei välttämättä ole mikään kuningasidea.

Tällä hetkellä meillä on kuitenkin yli 100 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa lainkaan. Heistäkin moni tarvitsee koulutuspaikan, eikä pääsykynnystä siksi saisi korottaa.

Kun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja kohdennetaan maan sisällä uudelleen, osa ongelmista helpottuu ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulle saadaan kipeästi kaivattuja aloituspaikkoja lisää. Tämä vastaa tarpeeseen, sillä ikäluokat ovat ruuhka-Suomessa suuret. Mutta samalla syntyy muualle maahan pulmia koulutuspaikkojen vähetessä: aiemmin peruskoulunsa lopettaneet, jotka ovat edelleen ilman tutkintoa, ovat jäämässä lehdellä soittamaan.

Sopiikin pohtia, onko opetus- ja kulttuuriministeriön tiukka aloituspaikkaohjaus enää tämän päivän tarpeiden mukaista. Eikö kullakin alueella tunneta parhaiten sikäläiset koulutustarpeet? Eikö aloituspaikkoja voida perustaa tarpeen mukaan? Tämä tietysti vaatisi valtionosuuksiin uudistusta siten, että ne maksettaisiin todellisten oppilasmäärien eikä ylhäältä myönnettyjen aloituspaikkamäärien mukaan.

Yksi vakava ongelma on ammatillisen koulutuksen korkea keskeyttämisprosentti: peräti joka neljäs jättää ammattikoulun kesken. Tämän johdosta koulutuspaikkoja on tyhjillään ja suuri joukko nuoria saa epäonnistumisen kokemuksia, jotka saattavat vaikeuttaa myöhempää kouluttautumista. Keskeyttämisiin on toki monia syitä, mutta ammattikouluilla on myös peiliin katsomisen paikka: ovatko tukitoimet riittäviä? Esimerkiksi satsaukset ammatilliseen erityisopetukseen, opinto-ohjaukseen sekä oppilashuoltoon kohentaisivat varmasti tilannetta. Paremmat tukitoimet myös parantaisivat maahanmuuttajataustaisten nuorten onnistumisen edellytyksiä.

Oppisopimusmäärärahojen vähentäminen lyö korvalle nuorisotakuun toteutumista. Oppisopimusreitti on Suomessa aivan liian vähäisellä käytöllä: työssäoppiminen on hyvä väylä ammattiin, ja samalla koulutuksen ja työn kohtaaminen on varmistettu. Keski-Euroopassa oppisopimukset ovat huomattavasti laajemmin käytössä ja niistä saadut kokemukset ovat hyviä.

Etenkin nuorisotakuun alkuvaiheessa verkostomaisen etsivän nuorisotyön merkitys on suuri. Jatkossa kuitenkin pitää pyrkiä sellaiseen yhteisöllisyyteen, että erillisen etsivän nuorisotyön merkitys vähenee. Niin kutsutut "huolinuoret" ovat hyvin tiedossa jo peruskoulussa, ja heidän tuekseen on mahdollista luoda verkostoa jo silloin. Tämä tarkoittaa koulun oppilashuollon, lastensuojelun ja erityisnuorisotyön tiivistä yhteistyötä niin, että ketään ei jätetä ja nuorella säilyy kontakti kunnan työntekijään myös peruskoulun jälkeen. Etsivää nuorisotyötä ei tarvita, jos yksikään nuori ei ole päässyt katoamaan!

Nuorisotakuun toteuttaminen ei ole ilmaista - lyhyellä tähtäimellä. Vähänkin pitemmässä katsannossa asia on kuitenkin toisin: syrjäytynyt nuori on sekä inhimillisesti että taloudellisesti tavattoman kallis yhteiskunnalle.

Timo Juurikkala 4.1.2013




« edellinen | 1 -2 | seuraava »

Kommentit

NTN (20.1.2013 08:27:18)

Ahdistusta ja syrjäytymistä lisäävää politiikkaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tarjottava, vai pakotettava nuori jonnekin mikä ei välttämättä ole nuorelle hyväksi? Onko nuori yhä enemmän objekti?

Lakisäädöksissä sinänsä hyviä ajatuksia, mutta ketkä näitä toteuttaa ja millä asenteella? Viranomaisten esteitä olisi poistettava ja ympäristön realiteetit huomioitava. Eli tarjolla olevat todelliset mahdollisuudet sekä nuoren omatkin voimavarat ja esteet?

Pakkotoimet ja väkisin vääntämiset harvoin auttaa ihmisiä pidemmällä tähtäimellä, vaikka tilastoluvut kaunistui-sivatkin.

Pikkuesimerkki viranomaisesteestä: tyttärelläni on lukion jälkeen selkeät tulevaisuuden suunnitelmat, mutta ei ole vielä päässyt opiskelemaan unelmiensa alaa. Hän asuu itsenäisesti ja on ollut tiiviisti työharjoittelussa, ja aikoo hakea uraansa tukevaa helpommin saatavilla olevaa opiskelupaikkaa.

Hän sai hankittua jälleen oma aloitteisesti työharjoittelupaikan ,mutta hän ei saanutkaan aloittaa siellä, koska tämä uuden lain tulkinta oli niin epäselvää."Työharjoittelupaikka pitäisi selkeästi olla sidoksissa urasuunnit-teluun". (aivan kuin osallisuus ja aktiivisuus ei olisi nimenoman syrjäytymistä ehkäisevää ja sitä kautta selkeästi uraan ja tulevaisuuden-suunnitelmiin liittyvää toimintaa)

Näin ollen viranomaistahon vääristynyt tulkinta syrjäyttää ja lamaa aktiivisiakin nuoria. Eikö oma aloitteisuus olekaan hyvä? Vai painottaako uusi laki entistä enemmän sitä että tärkeintä on te-toimenpiteet eikä niinkään nuorten tai työttömien hyvinvointia ja aktiivisuutta tukevat asiat?

Se syksyn pakkoyhteishaku sentään on ymmärretty lakkauttaa.

Mielestäni kaikkea oma alotteisuutta pitäisi tukea. Näyttää yhä edelleen siltä, että lait ja säädökset usein lisäävät esteitä ja holhouksen alaisuutta niilläkin, joilla olisi kyky oma alotteisuuteen. Tämä käänteisyys olisi syytä vihdoin ymmärtää, niin säästyisi paljon rahaa ja kärsimystä. Toimintaa tulisi kehittää hyvinvoinnista kiinnostumisen suuntaan eikä lisätä pakkotoimia ja virkailijoiden toimenpide-pakotteita.

Toki velvollisuuksia pitää esim. korvauksia vastaan olla, mutta asenne ja kohtelu tarvitsee uudelleen muokkausta, jos oikeasti halutaan päästä niihin tavoitteisiin mitä näillä lakisäädöksillä halutaan saada aikaiseksi.

Selkeämmin valtuuksia ihmisille itselleen, ei vain pakkoja. Pois holhouksenalaisuus.

Tukitoimet ja te-kontaktit hyvinvointia lisääviksi eikä vain jäykäksi, kriminaalihuoltoa muistuttavaksi lakipainotteiseksi toiminnaksi ja työntantajien edun valvomiseksi. Ja taas säästyisi rahaa ja hyvinvointi lisääntyisi, vähemmällä vaivalla.

Oppilashuoltoa ja tukitoimia syytä kehittää laadullisesti, olen siitä täysin samaa mieltä. Lisää elämää kokeneita aikuisia oppilas huoltoon. Nuoret subjekteiksi eikä lakien noudattamisen objekteiksi! Mitkä ovat todelliset opiskelujen keskeyttämiseen johtaneet tekijät? Onko nuori painostettu opiskelemaan vaikka ei olisi ollut voimavaroja tai intressiä alunperinkään? Mikä auttais kutakin nuorta oikeasti ja yksilöllisesti? Minkälaisessa yhteis-kunnassa ja yhteisöissä(sosiaalisessa konteksissa) kukin nuori elää?

Rakkaudellisuuden puolesta.


MhpdpUlAiui (22.3.2013 00:20:49)

Savisuti =)Ne4in on, eipe4 te4sse4 muuta voida.Kiitos tsemppauksestasi. =)Ja kuin myf6s, oentllisna viikonloppua.Rapsu Beelle. ;DKiitos Inkive4e4ri =)Se oli syde4n kun kurkin site4 viime kese4ne4 auton kattoluukusta,mutta kameran ke4siin saatuani olipilvi jo muuttanut muotoaan...Ja onnea siis teillekin. =)))


EQuImDuSuN (25.3.2013 14:58:26)

John =)Kiits!Vasta tyte4r here4si ja innoissaan kelysi onko postia.Mutta ei tullut kuin miulle laskuja...Se tieto lukisi nyt le4hikaupunginoppilaitoksen ovessa.Posti tuonee tiedon maanantaiksi...Je4nnitysaika siis lise4e4ntyiviikonlopun yli.


RSfzrIeaKMKOIQZLYjC (3.7.2013 10:02:48)

Hello Michael and co.!I wanted to thank you all for your exllecent work and dedication. I'm actually learning Korean, and your podcasts are exactly what I've been looking for, and they are perfectly suited to my current level of proficiency in the language. It might sound ironic since, after all, this is a podcast aimed at Koreans learning English, but since it's 95% in Korean, it's a perfect fit for me (I don't like hearing a lot of English when learning a target language).Anyway, apart from the good stuff I have to say about your work, I wanted to give one or two suggestions/criticism, and I am only sharing those with you so that your podcast and your work can be even better! First, I would really appreciate if you guys could refrain from discussing about religion (i.e. the subway preaching thing and so forth). I usually really enjoy your discussions, but I think there are already too many zealous Christians in this country, and we don't need an additional one talking about his Christian camp stories and his proselytizing propaganda campaigns around town, luring poor innocents with free food or English classes. Anyway, that's my two cent, hope you don't take it personal. Lastly, Michael, I had a small recommendation to make concerning your pronunciation. Your Korean is obviously really good, but there is one pronunciation issue that you have that I am sure you could fix pretty easily, and it would make your speaking a bit smoother and thus, listening to you easier. The issue in question is regarding your pronunciation of the consonant ㅎ when it follows consonants such as ㄴ,ㄹ,ㅁ, and ㅇ. For example, 영화 (the word for movie) is actually pronounced as 영와 or even 영아 (if spoken fast enough). Typically, when the consonant ㅎ is preceded by the consonants listed above, the ㅎ sound is either not pronounced, or pronounced only very softly. Anyway, once again thanks for the quality podcasts, you are doing a good job and I wish you the best. I will recommend your website to learners of Korean. I hope my comments will be taken in consideration, and I only mentioned them as constructive criticism! Cheers


p68eJaVKyX (1.8.2015 09:49:30)

ah...denne hadde jeg ikke ville brukt maling pe5. Jeg liker gamle tunge mf8rke mf8bler! Se5 hadde den bodd hos meg, ville jeg puesst den forsiktig ned og lagt ny lakk..men det er jo hver sin smak:)

« edellinen | 1 -2 | seuraava »
Siirry sivun alkuun