Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Osinkoverotus poskelleen

Hallituksen kehysriihessään sorvaama osinkoverotuksen uudistus herättää kauhua: muutos keventäisi suurten osinkojen veroja dramaattisesti. On vaikea uskoa, että edes elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) mielestä maamme keskeisimpiä yhteiskunnallisia epäkohtia olisi Herlinin kaltaisten sukujen käytettävissä olevan rahan vähäisyys!

Uudistus on kuitenkin pelaamassa lisää rahaa rikkaiden osakkeenomistajien pussiin. Listaamattomien yritysten osingoista 75 prosenttia on esityksen mukaan verovapaita ja loppuosaa verotetaan pääomatulona 30-32 prosentin verokannalla. Todelliseksi veroprosentiksi tulee siis 7,5 - 8, jonka rinnalla jo USAkin kalpenee.

Tämän kepeän verotuksen piiriin pääsee myös pörssiosakkeiden omistaja, kunhan järjestää omistuksensa holding-yhtiön kautta. Ja sehän ei ole kummoinenkaan temppu.

Nykyisellään listaamattomista yrityksistä voidaan ottaa 60 000 euroon saakka osinkoja verottomasti, mikäli omaa pääomaa on riittävästi. Osinkoina voidaan maksaa enintään yhdeksän prosenttia firman nettovarallisuudesta. Yli 60 tonnin menevistä osingoista maksetaan normaalia pääomaveroa.

Hallituksen kaavailuissa prosentti lasketaan kahdeksaan, mutta samalla 60 000 euron katto poistuisi. Joku porho voi tempaista vaikka miljoonan tai kahden osinkotulot vajaan kahdeksan prosentin verotuksella! Samanaikaisesti piensijoittajat maksaisivat osingoistaan pääomatuloveroa 30-32 prosenttia.

Ei tämä oikeudenmukaista ole. Onneksi hallitus sentään ministeri Paavo Arhinmäen (vas) aloitteesta kirjasi kehyspäätökseen, että tulonjakovaikutuksia vielä arvioidaan. Ehkä tätä outoa päätöstä vielä siis voidaan justeerata.

Tilanne paranisi jo paljon, jos alhaisen veroprosentin osinkotuloille asetettaisiin katto, vaikkapa nykyinen 60 000, ja jos maksimiosinkoprosentti laskettaisiin esimerkiksi neljään ehdotetusta kahdeksasta.

Hallituksen on syytä tehdä korjaava päätös nopealla aikataululla, jotta epävarmuus ja kohu asian ympärillä laantuu. Tärkeää on, että päätös tehdään vakaasti harkiten ja tulonjakovaikutuksia huolellisesti arvioiden - toisin kuin tapahtui sekstetin kehysriihi-istunnossa!

 

Timo Juurikkala 29.3.2013

Siirry sivun alkuun