Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Metsäbiotalouden kestävyydestä

Luonnonvarojen hupeneminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen mullistavat teollisen tuotannon ja kulutustottumuksemme. Biotaloudesta haetaan ratkaisua talouskasvun ja ekologisen kestävyyden yhteensovittamiseen. Julkisuudessa käytävässä keskustelussa biotalous nähdään kuitenkin varsin yksipuolisesti biopohjaisten tuotteiden tuotannon lisäämisenä ja biomassojen energiakäytön lisäämisenä. Biotalous on kuitenkin paljon monipuolisempaa.

Biotalouteen kuuluu biopohjaisten raaka-aineiden lisäksi kaiken käytettävän materiaalin kierrättäminen, tehokkaat tuotantoprosessit sekä biologisten prosessien hyödyntäminen tuotannossa. Biotaloudessa oleellista on tehdä enemmän vähemmällä - käyttää arvokas raaka-aine paremmin ja älykkäämmin. Biotaloudessa halutaan myös nostaa tuotteiden jalostusastetta.

 

Kansallinen biotaloustyöryhmä arvioi, että biotalouden myötä biomassan käyttö jopa kaksinkertaistuisi. Valtaosa tästä olisi tärkeintä biomassaamme eli puuta. Metsäsektori on ollut huolissaan kotimaisen puun riittävyydestä kasvavan biotalouden tarpeisiin. Huoli ei ole tuulesta temmattu, etenkin kun biotaloutta on juhlapuheissa hahmoteltu pitkälti nykyisten tuotantoprosessien pohjalle. Innovaatio- ja kehitystyön täytyy jatkossa suuntautua nimenomaan tuotantoprosessien kehittämiseen ja jalostusasteen merkittävään nostamiseen.

 

Metsien kestävä käyttö on edellytys biotalouden kestävyydelle. Vaikka metsäala on hakenut aktiivisesti ratkaisuja ekologisen kestävyyden parantamiseen, on tehtävää vielä paljon. Metsien hoitoon täytyy soveltaa uusia toimintamalleja, joissa talousmetsien monimuotoisuus vahvistuu nykyisestä. Uudet pehmeämmät metsätalouden menetelmät ja yhä laajemmin yksityismetsissä käyttöön otettava FSC-sertifiointi tarjoavat konkreettisia keinoja metsien käytön ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden parantamiseen.

 

Metsäpalvelujen tarjonta on perustunut vuosikymmeniä samalle kaavalle, jossa metsänomistajia aktivoidaan taloudellisilla kannusteilla. Tosiasiassa vain viidennes metsänomistajista hakee metsistään välitöntä tuloa. On tärkeää, että metsiensä ekologisia ja sosiaalisia arvoja vaaliva metsänomistaja saa itselleen sopivaa palvelua. Monitavoitteisille metsänomistajille räätälöidyt palvelut lisäisivät heidän aktiivisuuttaan. Sekä puun tarjonta että aktiiviset suojelupäätökset lisääntyisivät.

 

On hienoa, että biotalouden edistäminen on saavuttanut laajan hyväksynnän. Tulevalla hallituskaudella täytyy tehdä ratkaisuja kestävän biotalouden edistämisen konkreettisista keinoista.

 

Valtion rooli biotalouden edistämisessä liittyy kehitys- ja innovaatiotyön tukemiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön lisäämiseen ja fossiilisten vähentämiseen. Alkuvaiheessa on tarpeen myös tukea ympäristöä säästäviin teknologioihin siirtymistä ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistämistä. Tavoitteena on kuitenkin markkinaehtoisuus, tukea tarvitaan vain siemenvaiheessa. Puurakentaminen on tästä hyvä esimerkki: puukerrostalot alkavat jo nyt olla kilpailukykyisiä - edistämisessä onkin jo kysymys enemmän asenteista kuin taloudellisesta tuesta.

 

 

Biotalouden menestymisessä on myös riskejä. Jo nyt on nähtävissä, että biomassan kysyntä tulee tulevaisuudessa ylittämään sen kestävän tarjontapotentiaalin. Nyt on tärkeää aloittaa keskustelu raaka-aineen käytön suuntaamisesta niihin tuotteisiin, joiden ilmastohyöty on merkittävin ja joista saatava taloudellinen lisäarvo on kaikkein suurin. Nykykeskustelu keskittyy tuotannon lisäämiseen kaikilla saroilla, kun itse asiassa tarvitaan kattavaa analyysia siitä, millaisessa tuotannossa kallisarvoinen biopohjainen raaka-aineemme kannattaa hyödyntää. Matalan jalostusasteen tuotteet, jotka tuovat meille vain vähäistä hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta huono valinta. Tarvitsemme pitkälle jalostettua uuden sukupolven tuotantoa, joka luo työpaikkoja ja varmistaa menestymisemme vientimarkkinoilla myös tulevaisuudessa.

(kirjoitettu yhdessä ehdokas Anniina Kostilaisen kanssa)

 

Timo Juurikkala 16.4.2015




Kommentit

f6HDKxjzSAcJ (12.10.2015 20:07:53)

Fiksu valinta. Enenrgiase4e4stf6lamppuja vsistelaa kannattaa kiinnitte4e4 huomiota myf6s muuhunkin kuin hintaan. Halvoissa pienoisloistelampuissa kun tahtoo tuo ve4rintoistokyky olla aika huono. Suosittelen myf6s le4mpime4sti, ette4 jos jossain valaisimessasi on ollut vaikkapa 60W hehkulamppu, niin laitat tilalle esim 20W pienloistelampun, ettet joudu pimee4sse4 istumaan. 20W lamppujakin alkaa nykye4e4n lf6ytye4 jo siedette4ve4n kokoisina.


AOEB2QARz (29.4.2016 17:08:49)

Actually I'd say haplogroup O2b originated near the Korean peninsula and Manchuria border, as Koreans in China (who are hiaoirtcslly from northern Korea, i.e present day North Korea), display the highest frequencies of O2b. It's consistent with the fact Yayoi culture came from Korean immigration to Japonic islands, and that O2b has the highest frequencies in parts of Honshu and Kyushu.

Siirry sivun alkuun