Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Valtioneuvoston tiedonanto Kööpenhaminan ilmastokokouksesta

Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtioneuvosto antoi eduskunnalle tiedonannon Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Tämäniltaisen keskustelun perusteella viesti eduskunnalta on hyvinkin selkeä. Hallituksen neuvottelijoilla on nyt vahva selkänoja lähtiessään ilmastoneuvotteluihin, joissa ratkaistaan olennaisella tavalla maailman ja Suomen tulevaisuuden suunta.

On kaikkien, koko maapallon etu, että Kööpenhaminassa saadaan aikaan kunnianhimoinen sopimus, johon kaikki maat sitoutuvat. Vahva sopimus palvelee myös elinkeinoelämän tarpeita, koska se luo raamit tulevaisuuden kehittämistyölle ja investointien suunnittelulle. Kansainvälisen ilmastopaneelin Ipcc:n mukaan maapallon lämpeneminen on syytä rajoittaa alle kahteen asteeseen. Arvioiden mukaan tämä merkitsee teollisuusmaiden osalta 25-40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä.

EU:n ja Suomenkin esittämä 20 prosentin tarjous ei ylety edes tämän haarukan alalaitaan, minkä takia sen uskottavuus ja houkuttelevuuskin ovat kyseenalaisia. EU:n olisi hyvä nostaa julki tuotu tavoitteensa tai lupauksensa avoimesti vähintään 30 prosenttiin, ja Suomen tulisi mielestäni aktiivisesti kannustaa EU:ta juuri tähän. Tällainen voisi kenties avata niitä lukkoja, jotka estävät neuvottelujen etenemistä tällä hetkellä. Teollisuusmaiden tähänastiset tarjoukset eivät ole vakuuttaneet kehitysmaaryhmää, eikä EU:n tarjous ole myöskään kirittänyt muita teollisuusmaita riittävän kunnianhimoisiin esityksiin.

Arvoisa puhemies! Yksi merkittävä kokonaisuus tässä yhteydessä on kehitysmaiden ilmastotoimien rahoituspaketti. EU:n komission laskelma noin 100 miljardin euron vuotuisesta tarpeesta vuonna 2020 lienee aika lailla oikealla hehtaarilla. Tämän ison paketin kokoamisessa ja toisaalta rahoituksen hallinnoinnissa on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä. Erikseen on syytä korostaa, että kehitysmaiden ilmastorahoituksen tulee olla lisäistä, toisin sanoen ilmastorahoitus ei saa pienentää perinteistä kehitysapua tai hidastaa sen kasvuvauhtia. Ilmastotoimet eivät saa lyödä korvalle YK:n vuosituhattavoitteita ja köyhyyden torjuntaa.

Teollisuusmaiden ja EU:n siinä mukana lienee myös viisainta todeta, että julkisen rahan maksuosuuden pitää globaalisti määräytyä maiden maksukyvyn eli käytännössä bruttokansantuotteen mukaan. Olemassa olevat päästöt huomioiva jakomalli olisi kovin monimutkainen, ja sitä paitsi kehittyviltä mailta lienee mahdotonta edes saada hyväksyntää sellaiselle, ja onhan se jotenkin oikeudenmukaistakin, että se maksaa eniten, jolla on eniten rahaa. Tämän lisäksi teollisuusmaathan ovat vastuussa ylivoimaisesta valtaosasta tähänastisista hiilidioksidipäästöistä.

Rahoituksen osalta esillä ovat olleet myös niin sanotut innovatiiviset mekanismit, muun muassa kansainväliseltä lento- ja meriliikenteeltä kerättävät verot, huutokaupasta saatavat tulot, keskusteluissa on myös Tobinin vero sekä jonkinlaiset pörssikaupan verot. Tällaisiin Suomen on syytä suhtautua aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Kun näitä, esimerkiksi Tobinin veroa ja pörssiveroja, toteutetaan globaalilla tasolla, ne eivät myöskään aiheuta kilpailunvääristymiä. Sitä paitsi ne helpottavat osaltaan budjettirahoituksen tarvetta.

Osan tarvittavasta kehitysmaarahoituksesta on ajateltu kanavoituvan yksityiseltä sektorilta, keskustelujen mukaan ilmeisesti lähinnä energiatehokkuutta lisäävien investointien kautta. Valitettavasti tämän kaltaiset järkevät energiansäästöinvestoinnit ovat toteutuneet myös yllättävän verkkaisesti jopa teollisuusmaissa. Näyttääkin, että arviot kehitysmaarahoituksen tästä osasta ovat osin epärealistisen optimistisia. Tähän olisikin syytä aktiivisesti kehittää uusia innovatiivisia rahoitusmekanismeja esimerkiksi ESKOn, energiansäästökonseptin, mallin mukaan. Tätä kautta voitaisiin ehkä kehitysmaille keksiä houkutteleva rahoitusmalli, jolla ne lähtisivät mukaan.

Sitten aivan lopuksi, arvoisa puhemies, täällä ed. Arhinmäki otti esiin aloitteen, joka on koskenut ilmastolain säätämistä. Minulla ei valitettavasti ole ollut tilaisuutta sitä allekirjoittaa, ei ed. Arhinmäen nimen ylä- eikä alapuolelle, mutta siitä huolimatta olen lämpimästi tämän ajatuksen kannalla. Ilmastolaki olisi hyvä työkalu viedä ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteet käytännön toimenpiteiksi.

 

 

Timo Juurikkala 2.12.2009

Siirry sivun alkuun