Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Hallituksen esitys joukkoliikennelaiksi

Arvoisa puhemies!

Tämän keskustelun aikana on jo varsin monta seikkaa tullut mainituksi, mutta koetan omalta osaltanikin joitain näkökulmia tähän tuoda.

Lähden tätä miettimään siltä kannalta, mikä tässä muutamassa viimeisessä puheenvuorossa nousi esille, mikä tämän lain kirjoitettu tavoite on: joukkoliikenteen käytön lisääminen ja joukkoliikennepalvelujen turvaaminen. Nythän tässä on, jos tätä tavoitetta ajatellaan, paljon haasteita. Tiedetään, että sekä maaseudulla että kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus liikennesuoritteesta on viimeiset kymmenet vuodet painunut alaspäin ja toisaalta on sitten ilmastopaineet ja muiden perusteiden aiheuttamat paineet siihen, että pitäisi kääntää kehitys siihen suuntaan, että lain tavoitteissa mainitut kehityssuunnat toteutuisivat.

Tämä lakiesitys on, niin kuin täällä hyvin monessa puheenvuorossa on tullut esille, huolellisesti valmisteltu. Tässä on monia näkökohtia kyetty ottamaan huomioon ja myös tämä, että Suomi on aika moniulotteinen maa. Täällä on hyvin eri tyyppisiä alueita syrjäisestä maaseudusta aina metropolialueeseen saakka. Tämä laki on onnistuttu sillä tavalla joustavasti tekemään, että tämän nojalla on mahdollista hyvää joukkoliikennettä kyllä toteuttaa hyvin erilaisissakin olosuhteissa.

Lakiehdotukseen liittyvissä teksteissä on näitä vaikutusarvioita siltä kannalta katsottuna, miten konsultti on arvioinut sitä, tuleeko tämän lain voimaantulo lisäämään joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Arvioinnin tulokset eivät ole kovin selkeät. Se johtaakin siihen ajatteluun, että tässä ehkä, vaikka tämä on pohjaltaan huolellisesti valmisteltu ja hyvä, niitä elementtejä, jotka nimenomaan pelaisivat siihen suuntaan, että joukkoliikenteen asema vahvistuisi meidän liikennejärjestelmässämme, olisi hyvä miettiä vielä lisää.

Tässähän on tämä palvelutason määrittelykysymys, jonka varaan joukkoliikenne tulevaisuudessa aika paljon jää, ja tämä palvelutason määrittelyhän on alueellisilla tai paikallisilla viranomaisilla. Miten tässä on turvattu sitten valtakunnan tason yhdenvertaisuus ja positiivinen tavoitteellinen kehitys eri puolilla maata, kun ilmeisesti tämä palvelutason määrittely on aika olennainen siinä, miten milläkin alueella ja seudulla joukkoliikennettä suunnitellaan?

Sitten täällä on monissa puheenvuoroissa tuotu esiin niitä ongelmia, joita näissä lakiehdotukseen liittyvissä teksteissäkin on esitelty, kuten nykyisen joukkoliikennejärjestelmän suunnittelun repaleisuus tai pirstaleisuus. Olisiko mahdollista lakiehdotukseen laatia sellaisia ulottuvuuksia, jotka kannustaisivat siihen suuntaan, että tällaisesta repaleisesta suunnittelujärjestelmästä päästäisiin jotenkin koordinoidumpaan järjestelmään?

Myös joukkoliikenteen palveluista tiedottaminen on ollut täällä paljon esillä, että se on yksi asia, jossa olisi paljon tekemistä. Voitaisiinko siihenkin laissa laatia sellaisia pykäliä, jotka edesauttaisivat hyvää tiedottamista?

Tietysti joukkoliikenteen menestys olennaisesti näin harvaanasutussa maassa riippuu rahoituksesta. Tässä on kyseessä sekä kuntien että valtion joukkoliikenteelle antama rahoitus. Täällä monet edustajat ovat kantaneet huolta nimenomaan maaseudun joukkoliikenneyhteyksistä ja niihin myönnettävistä tuista, mutta kyllä täytyy sanoa, että esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen subventioaste on erittäin korkea ja siinä mielessä tämän nykyisen hallituksen avaus, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea ollaan nostamassa, on tervetullut, mutta riittämätön. Kyllä näitä toimenpiteitä enemmän tarvittaisiin.

Näissä puheenvuoroissa ei ole mainittu, ainakaan ymmärtääkseni, sitä kaikkein tehokkainta kaupunkialueiden joukkoliikenteen laariin satavaa toimenpidettä, joka tulisi mahdollisimman pikaisesti ottaa käyttöön: ruuhkamaksuja. Siitähän on selvittelyjä jo tehty, ja ne osoittavat, että se on kaikkein tehokkain malli, jolla joukkoliikennettä saadaan lisääntymään.

Timo Juurikkala 8.9.2009




Kommentit

yUjjuTgymAB (28.12.2011 09:24:56)

Your story was really informative, tnakhs!


sJNuhPTTe (12.10.2015 19:47:33)

Eri kuljetusmuodoilla on oma, taakarkn mietitty roolinsa metse4teollisuuden logistiikkaketjussa.=> Ymme4rre4n kylle4, ette4 m-Realilla, Stora-Ensolla ja UPM-Kymmenelle4 on myf6s yrityssuunnittelua kokoisinaan konserneina muuten ei voi ollakaan, mutta oma ne4kf6kantani kuvasti le4hinne4 site4, miten saadaan Suomen metse4t virallisen metse4strategian mukaisesti kasvamaan re4ke4me4nnyn sijasta komeaa tukkia, jonka arvo ei ole 15 euroa kuutiometrilte4, vaan 45 euroa.=> Se, mike4 kuljetus misse4kin kannattaa, on riippuvaista siite4, miten nopeasti ja millaista puuta kasvaa. Se on riippuvaista myf6s siite4, onko halvin vesikuljetus mahdollinen eli onko je4rvee4, jolla kuljettaa niin kuin kuljetettiin ennenkin ja sattuuko jossain meneme4e4n rautatie. Pelke4ste4e4n puunkuljetukseen ei kannata rautateite4 jonnekin ei mihinke4e4n rakentaa, koska jo nykyistenkin ratojen se4e4llinen ylle4pito Ite4- ja Pohjois-Suomessa tulee monien mieleste4 liian kalliiksi, minke4 vuoksi turvallisuuden vuoksi sallitut kuljetusnopeudet alenevat.=> Se, ette4 jotain on taakarkn mietitty on hyve4 asia, koska miettijf6iden ja tutkijoiden palkkoihinkin menee melkoinen hinta kantohintaa. Suomessa lienee kaikkiaan kaiken alan tutkijoita noin 70 000.=> Kyse on oikeastaan siite4, miten ke4ytete4e4n kaikkein tehokkaimmin 337 000 km2 Suomen tasavallan pinta-alaa, jotka sotaveteraanit ovat saaneet 1944 se4ilyme4e4n ne4in suurena, miltei Japanin ja Saksan kokoisena.=> Veronmaksajia tietenkin huolestuttavat puun logistiikkakustannukset, koska kaikki se, mite4 ei saada pienelle4 tappiolla ensiharvennettua, pite4e4 maksaa harvennustukena niin maanviljelijf6ille kuin kaupunkilaisperikunnillekin.=> Metse4n omistaminen pite4e4 saada Suomessa kannattavammaksi, jottei metse4nomistamista kannattavamapaa ole vain ke4e4nte4e4 kylkee4 ja ostaa Nokiaa osinkopaperiksi.

Siirry sivun alkuun