Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Valtioneuvoston kirjelmä Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista Euroopan unionin ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi Valtioneuvoston selvitys Suomen kannoista van Rompuyn

Puheenvuoro keskustelussa 27.10.

Arvoisa puhemies!

Talouspolitiikan koordinaation tehostamiseen liittyvät ehdotukset ja niiden käsittely kaikkineen on melko mittava harjoitus, ihan Euroopankin mitassa. Tämän suoranainen historia tietysti liittyy Kreikkaan ja sen vaikeuksiin, mutta todelliset juuret ovat paljon pitemmällä ja syvemmällä ja ulottuvat vähintäänkin USA:n asuntomarkkinoiden kupliin saakka ja myöskin sekä valtioiden että kotitalouksien että lähes kaikkien yhteiskunnallisten tahojen merkittävään velkaantumiseen, joka on tuonut epävakautta kaikenlaiseen taloudelliseen toimintaan.

Niin kuin valtionvarainministeri Katainen täällä totesi, kriisin syynä on holtittomuus, ja holtittomuus täytyy saada kuriin. Tätä täytyy vähän eritellä, minkä kaiken tyyppisestä holtittomuudesta on kysymys. Lähinnä tämä ehkä voidaan jakaa kahden sortin holtittomuuteen eli valtioiden vastuuttomaan taloudenpitoon ja myöskin pankkisektorin, finanssisektorin, aika vapaamieliseen ja ahneeseen luotonantoon.

Arvoisa puhemies!

Ensin tästä valtiopuolesta. Yritän samalla vähän analysoida sitä, mitä apua nämä säädösehdotukset tulevaisuuteen katsottuna tällaiseen holtittomuusongelmaan tuovat. Eli kasvu- ja vakaussopimuksessahan on aikanaan jo säädetty suosituksista siitä, miten paljon kansantaloudet voivat tai julkinen sektori voi velkaantua ja minkälaisia ovat suurimmat sallitut budjettialijäämät. Näitähän ei ole noudatettu, niin kuin tämän illan keskustelussa on hyvin monessa kohdin käynyt ilmi.

Nyt nämä ehdotukset, joita nyt lähinnä komission ja Rehnin johtaman työn puolelta on tullut, kyllä pyrkivät näihin ongelmiin tuomaan helpotusta ja parempaa kontrollia. Tämä tarkoittaa muun muassa budjettien kehikkomenettelyä sillä tavalla, että komissio pystyy seuraamaan valtioiden budjetin muodostumista ja suorittamaan tarpeen vaatiessa varoituksia, jotta asia saadaan kohdilleen. Minun käsitykseni mukaan tämä ei kyllä merkitse sitä, mistä muun muassa edustaja Tennilä täällä pelotteli, että tässä budjettivalta suvereenilta valtiolta menee. Tämä ei ole sen luonteinen menettely.

Sitten tästä velka- ja alijäämämäärän ylittymisestä on kaavailtu näitä taloudellisia sanktioita, pakkotalletusta ja sakkomaksua. Tämä on nyt tämän keskustelun aikana, tarkoitan tätä puolivuotista keskustelua, joka tämän asian ympärillä on käyty, kyllä osoittautumassa aika ongelmalliseksi. Ensinnäkin se oikeusperusta, millä näistä sanktioista ja niitten laukeamisesta säädettäisiin, on aika epäselvä. Myös on epäselvää, ovatko ne esitetyt sanktiosuuruudet oikeansuhtaisia ja vaikuttavia. Lisäksi on vielä se, että jos sanktio sitten langetettaisiin, se langetettaisiin jo valmiiksi velkaiselle ja alijäämäiselle maalle, jonka taloudellista tilannetta sanktio edelleen pahentaisi. Tämä ei siinä mielessä tunnu kyllä kovin toimivalta järjestelyltä, ja hakisinkin mieluummin sitä pelotevaikutusta tuolta markkinapuolelta, eli kun velkaantuneen valtion koron hinnat nousevat kovasti, se merkitsee paljon huomattavampaa uhkaa ja ehkä saattaa valtiot paremmin rooteliin ja ruotuun tässä asiassa.

Edustaja Karjula täällä paheksui äänioikeuden menettämisajatusta sanktion muodossa, ja olen kyllä hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä, että kyllä tässä mennään jo todellakin perimmäisten kysymysten äärelle, jos huonosti käyttäytyvältä valtiota äänioikeus viedään, ja se ei oikein tähän demokraattiseen ajatteluun istu.

Sitten tämä pankkisektorin puoli. Tässä ei ehkä niinkään hyvässä mallissa olla, ja tässä olisin vähän kriittinen senkin suhteen, mitä Suomen hallitus on tässä vienyt. Nyt ovat olleet esillä nämä pankkien vakausmaksut, sitten transaktioverot, erilaiset pankkiverot, vakavaraisuussäädökset, valvonnan tehostaminen. Tässä ehkä nämä perusasiat ovat Suomella olleet hyvin eteenpäin vietävänä, mutta lähinnä tämän transaktioveron ja pankkiveron suhteen meillä on oltu vähän turhankin passiivisia. Nämä ovat sellaisia konsteja, joita kannattaisi tarkkaan tutkia ja ottaa huomioon myöskin se, että näillä saadaan aika huomattavia verokertymiä kokoon, ja ennen kaikkea nämä tällaiset instrumentit ovat omiaan hillitsemään finanssisektorin ylikuumenemista.

Sitten vielä lopuksi totean tästä tämän iltapäivän keskustelusta, että täällä on salissa vallinnut aika suuri yksimielisyys siitä, että tämä uutena esille tullut valtioiden velkajärjestelyn tai velkasaneerauksen mahdollisuus olisi hyvä vaihtoehto ja se olisi syytä tutkia juuri sillä perusteella, että tämän menettelyn kautta myöskin luotottajat saataisiin vastaamaan mahdollisista tappioista, ei pelkät veronmaksajat.

Tämä on hyvä asia minunkin mielestäni. Toden puhuen on kuitenkin sanottava, että minulle on ainakin muodostunut semmoinen käsitys, että tämä ajatus ei suinkaan ole tullut kyllä Suomen hallituksen aloitteesta pöydälle. Tätä ei ole myöskään komission ehdotuksissa eikä Olli Rehnin ehdotuksissa. Tämä on tullut vasta Van Rompuyn työryhmän myötä ja Ranskan ja Saksan julkilausunnon myötä. On kuitenkin erinomaista, että sekä hallitus että oppositio ovat tämän ajatuksen takana nyt.

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies!

On ehkä tosiaan, niin kuin ed. Kaikkonen täällä totesi, syytä keskittyä keskustelussa siihen, mitä tehdään jatkossa. Ehkä tässä on jo riittävästi jankutettu tuosta keväästä.

Minä myös haluaisin jatkaa tästä sanktioasiasta. Pääministeri ja valtiovarainministeri, molemmat, hehkuttivat aika voimakkaasti tätä ilmeisesti Suomenkin vahvasti ajamaa sanktioasiaa tämän keskustelun aikana. Tuumaan, että tämä keskustelu on nyt tämän puolenvuoden aikana näistä sanktioista ollut kyllä tarpeellista, mutta se on myös paljastanut sen, että tämä tiukkojen sanktioiden vaikuttavuus muuna kuin korkeintaan ennalta ehkäisevänä toimena on tullut aika kyseenalaiseksi.

Nämä toverituomioistuimessa langetetut sanktiot vain syöksevät vaikeuksissa olevan maan yhä syvemmälle vaikeuksiin. Ja jos Kreikan tapauksessa sanktioita olisi langetettu, ne olisivat tulleet meidän yhdessä maksettaviksi erilaisten järjestelyjen kautta. Käsitykseni on, että vastaavan sanktiovaikutuksen vain paljon tehokkaampana aikaan saa tässä järjestelyssä se, että markkinat reagoivat sillä tavalla, että korot nousevat, ja tästä olisin halunnut kuulla pääministerin mielipiteen.

 

Timo Juurikkala 27.10.2010




Kommentit

8DQVZJEP (3.7.2013 22:36:21)

I've played eugnoh games in the Shin Megami Tensei franchise to know that the side of natural Law is not necessarily the best option. If it gets to control the power, it could wipe out humanity just to replace it with something non-living. If the other tree represents Chaos, then the ideal solution would be to find some kind of midpoint between them, if that's even possible. But I don't think it's something that can be solved just by shooting one or two guys.


ScXtJLPVXf (4.7.2013 05:42:45)

wow..this is amazing. Simple and easy to do. Looks like sothmeing I can pull off on a work day -my husband would love it!Great work. You have my vote!


YVlcYJIIqWc (12.10.2015 20:19:19)

So true. I picked beeetwn two final year projects based purely on the supervisor, and it was such an important decision. Suddenly found myself enjoying going into the lab, and here I am years later (still) doing a PhD. And I can trace my interest in the field back to the best lecturer I had at undergrad.By the way, did I mention I'm going to see Tim Minchin live at the beginning of next month?

Siirry sivun alkuun