Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Opetusministeriön hallinnonalasta

Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä.

 

Arvoisa puhemies!
 
Keskityn tässä puheenvuorossa vain kahteen pääasiaan, vaikka pääluokka on laaja ja tärkeitä asioita tässä on paljon. Aion muutaman sanan puhua perusopetuksesta ja sitten nuorisoasioista.

Ensinnäkin peruskoulun merkityksestä täytyy tietysti todeta se, mikä täällä salissakin on moneen kertaan tuotu esiin, että se on meidän hyvinvointivaltiomme aivan keskeisin instituutio ja siinä mielessä sen hyvinvoinnista ja hyvästä tulevaisuudesta täytyy jatkuvasti pitää huolta. Ja tässä kohtaa täytyy kyllä sanoakin, että nykyinen hallitus on kyllä leiviskänsä aika hyvin hoitanut ja se näkyy myös tässä tulevan vuoden budjettiesityksessä, jossa edelleen laitetaan lisärahoitusta opetusryhmien pienentämiseen sekä tehostetun ja erityisen tuen järjestämiseen. Tämä hieno sanayhdistelmähän tarkoittaa suomeksi erityisopetusta. On syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tietysti tärkeätä, että erityisopetuksen laadusta pidetään huolta ja sitä kehitetään.

Yksi tärkeä asia, joka on myöskin tämän hallituskauden aikana päässyt ikään kuin uudestaan voimiinsa, on kerhotoiminta. Siihenkin edelleen lisää rahoitusta on tulossa, ja tämä on kyllä peruskoulun tasavertaisuuden edistämisen kannalta erittäin hyvä asia, että kerhotoimintaan on mahdollisuuksia.

Haluan vielä peruskoulun osalta ottaa esille tämän mielenkiintoisen hankkeen Joustava perusopetus, eli jopo-hankkeen, yläkoulun oppilaille, jossa pyritään syrjäytymisen ehkäisyyn sillä tavalla, että peruskoulun oppimäärä pystytään joustavilla menettelyillä suorittamaan kunnialla lävitse. Tämä on erinomaista työtä, että tällä tavalla pyritään vähentämään peruskoulusta putoamista ja syrjäytymistä.

Nyt keskustelussa on tuotu muutamaan kertaan esiin Pisa-tutkimusten tulokset ja tämä murheellinen seikka, että Suomi on pudonnut ykkössijalta, oliko se nyt, jaetulle kakkossijalle. Minä en olisi tästä sijoituksen romahtamisesta erityisen pahasti huolissani. Ei ole aihetta sirotella tuhkaa päällensä tämän osalta. Sen sijaan täytyy kiinnittää huomiota siihen, että koululaisten viihtyvyystutkimuksissa Suomen peruskoulu ei ole koskaan oikein hyvin pärjännyt, ja tämä on semmoinen osa-alue, johon pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Täälläkin esillä ollut taito- ja taideaineiden opetuksen lisääminen on tässä tietysti yksi mahdollinen tapa parantaa sitä viihtyvyyttä.

Nyt tässä tosiaan voi aika positiivisissa merkeissä ensi vuoden budjetin osalta peruskoulun tilannetta arvioida. Kun on ollut tilaisuus tutustua valtiovarainministeriön näkemyksiin tulevaisuudesta vuoteen 2020 mennessä, niin suurempi huoli alkaa tässä olla siitä, mitenkä näidenkin tärkeiden asioiden jatkossa tulee käymään. Se on joka tapauksessa selvää, että peruskoulun puolustaminen tulee jatkossa tarvitsemaan paljon voimakkaampia puolestapuhujia kuin tähän mennessä on ollut tarvis.

Sitten, arvoisa puhemies, nuorisotyöstä sen verran, että työpajatoiminnan vahvistamista on täällä jo monessa puheenvuorossa käsitelty. Se on erinomaista, että tälle puolelle rahoitusta edelleen ohjataan runsaasti. Tämä työpajatoiminta on tärkeä syrjäytymisen torjunnan instrumentti. Se on tuettua työntekoa ja tuettua opiskelua ja auttaa monia nuoria, joilla se oma paikka ei niin helposti ole löytynyt.

Samaan suuntaan vaikuttaa etsivä nuorisotyö, jota on tässä käynnistetty. Tässä kyllä herää kysymys siitä, pitäisikö meidän järjestelmämme olla sellainen, että tällaista etsivää työtä ei sitten enää niin paljon tarvittaisi vaan että nuorisotyön, lastensuojelun ja koulun yhteistoiminnassa pidettäisiin myöskin peruskoulun jälkeisenä aikana nämä nuoret paremmin ikään kuin kontaktissa sillä tavalla, että näitä etsittäviä ei sitten olisi niin paljon vaan tiedettäisiin jo aikaisemmassa vaiheessa, keillä tämä homma ei oikein ilman tukitoimenpiteitä etene.

Haluan vielä korostaa tässä yhteydessä, että näen sekä etsivän nuorisotyön metodit että työpajatoiminnan erittäin tärkeinä myös maahanmuuttajanuorten tukemisessa. Nythän kahden kulttuurin ristipaineessa kasvavien nuorten osa ei ole kovin helppo, ja esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta maahanmuuttajataustaisten nuorten keskeyttämisaste on varsin korkea.

Sitten, arvoisa puhemies, aivan lopuksi vielä pari seikkaa. Nuorisopolitiikasta budjettikirjassa todetaan, että nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen on keskeinen tavoite. Esitetään myös, että edellytyksiä jokaiselle nuorelle yhteiskuntaan vaikuttamiseen vahvistetaan ja osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tässä tietysti näyttää siltä, että keskitytään lapsiparlamentteihin ja nuorisovaltuustoihin. Minä korostan sitä, että se oikea nuorten vaikuttaminen omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan tapahtuu heidän arkiympäristössänsä eli ihan päiväkodista ja peruskoulusta lähtien: oppilaskunnissa, siinä työpaikassa, jossa nämä lapset kulkevat. Siellä nämä vaikuttamismahdollisuudet ja vaikuttamiskanavat opitaan.

Timo Juurikkala 14.12.2010




Kommentit

aTzpqmDYQyoC (28.12.2011 13:47:09)

This information is off the hiozol!


RHANEfjZHcKcH (4.7.2013 03:49:52)

I'm impressed. You've really riaesd the bar with that.


2lxTczqm (12.10.2015 20:13:43)

Virkkunen perustelee kastnanaa sille4, ette4 mite4 nuorempana uuden kielen opiskelun aloittaa, site4 helpompaa se on.:DIhan varmasti tuolla samalla voi perustella ihan mite4 tahansa, joten se ei olekaan mike4e4n peruste sille miten koulutunteja jaetaan. Mite4 aikaisemmin puuke4sityf6t aloitetaan ja mite4 pidempe4e4n jatketaan niin site4 helpommaksi se tulee.Opetusministeritasolta tosiaan lausunto, jonka nimitte4minen idioottimaiseksi imartelee opetusministerif6te4.


xokiNp7SE (23.3.2017 22:39:16)

Hey! I’m at work browsing your blog from my new iphone 3gs! Just wanted to say I love reading your blog and look forward to all your posts! Carry on the ounadsntitg work!

Siirry sivun alkuun