Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Maastoliikennelaki

Hallituksen esitys laiksi maastoliikennelain muuttamisesta, puheenvuoro lähetekeskustelussa 8.12.2010. 

 

Arvoisa puhemies!

Lienee aika selvää ja yleisesti hyväksyttyä, että maastoliikennelakia täytyisi säätää vastaamaan nykyisiä tarpeita ja nykyisiä ajatuksia. Se nykyinen, voimassa oleva laki ei ehkä enää ihan vastaa tämän ajan henkeä.


Mutta valitettavasti on nyt kyllä sanottava, että tämä hallituksen esitys mielestäni vie asiaa osittain aika vahvastikin väärään suuntaan. Tässä on nyt selvästi jo lähtöasetelmassa tämmöinen vähän kummallinen tulokulma koko asiaan. Eli tässä lakiesityksen taustalla on tunnistettavissa tällainen maastoliikenteen, moottorikelkkojen liikennetarve, ja sitten lakiesitys on tästä lähtökohdasta valmisteltu sillä tavalla, että tämän näin sanotun liikennetarpeen haasteisiin voidaan vastata.

Se, mikä tässä ehkä on positiivista, on se, että tässä liikenneturvallisuuteen ja liikennesääntöihin tulee kohennusta kyllä, että sitä vastaan minulla ei ole mitään. Mutta muuten tämä näyttää siltä, että tämä on ennemminkin laadittu sillä tavalla, että tämän maastoliikenteen, moottorikelkkailun, mahdollisuuksia ikään kuin vahvistetaan. Tämä tulee esille jo heti lain tarkoituspykälässä eli 1 §:ssä, jossa on nykyiseen lakiin verrattuna tällainen lisäys, että "tämän lain tarkoituksena on", ja sitten on muuta asiaa ja viimeisenä kohtana, että "ja järjestää maastoliikenneolosuhteita".

Tämä oikeastaan kertoo sen, mistä lähtökohdasta tätä on valmisteltu, ja tämä myös saattaa merkitä julkiselle sektorille jopa jonkinlaisia velvoitteita, koska laissa sanotaan, että lain tarkoituksena on järjestää maastoliikenneolosuhteita, niin tämän voi näinkin tulkita.

Jos sitten vähän ajatellaan sitä, mikä tämä liikennetarve tässä maastoliikenteen puolella on - lähinnä nyt puhun moottorikelkoista ja osin kyllä myös mönkijöistä, jotka ed. Pulliainen tässä otti esille - niin kyllähän tämä matkailua lähinnä palvelee. Kyllä tämä maastoliikennelaki siltä osin kuin se koskee moottorikelkkailua muun kuin elinkeinotoiminnan, siis poronhoidon, metsänhoidon ja vastaavan osalta, niin puhutaan viihde- ja huvikäytöstä. Eli näillä kelkoillahan näitä safareita järjestetään, ja maastossa sitten rellestetään moottorikelkoilla, ja se, niin kuin ed. Pulliainen totesi, on varmaan ajajista itsestään nautittavaa.

Mutta tässä täytyy muistaa muun muassa semmoinen seikka, jonka pitäisi minusta tämän lain lähtökohdissakin jo tulla voimakkaammin esiin, että vielä tänäkin päivänä valtaosa markkinoilla olevista moottorikelkoista on varustettu suuritehoisilla kaksitahtimoottoreilla. Ja ne päästöt, mitä kaksitahtimoottori toimiessaan synnyttää, lähinnä häkää ja hiilivetyjä, ovat satoja kertoja suuremmat kuin nykyaikaisen auton moottorin aiheuttamat päästöt. Tässä ei puhuta siis niinkään hiilidioksidista, sitäkin kaksitahtimoottori tuottaa verrattain paljon, koska se moottorin hyötysuhde on heikko ja se kuluttaa paljon sitä bensaa siellä, mutta olennaista on nämä lähipäästöt. Eli tätä osittain palamatonta bensaa tulee siitä koneesta lävitse, ja se leviää sitten jäälle, erilaisille luontoalueille.

Tämä on semmoinen ongelma, johon pitäisi puuttua sillä tavalla, että tulisi käyttöön päästörajat, kuten on muissakin moottorikäyttöisissä kulkuneuvoissa. Nämä tällaiset kaksitahtikelkat pitäisi oikeastaan lailla kieltää kokonaan päästövaikutustensa takia.

Sen lisäksi nämä ovat melutasoltaan varsin korkeita, ja kun on puhuttu tänään aikaisemmin täällä salissa matkailusta ja sen mahdollisuuksista, niin kyllä Suomen yksi vahvuus matkailumaana on se, että täällä on hiljaista, ja tämä moottorikelkkatouhu kyllä ei tue tätä tavoitetta ollenkaan.

Sitten, arvoisa puhemies, eräitä muita seikkoja nostan tässä lyhyesti esiin. Kun tässä liikennetarve nähdään lähtökohtana, näitä reittejä on myöskin mahdollista perustaa maanomistajan tahdon vastaisesti.

Eli esimerkiksi kulkuyhteyden järjestämiseksi majoitusliikkeeseen tai ravitsemusliikkeeseen tai huoltoasemalle tai pitemmän reitin osana, kun kaksi päätä ei kohtaa, voidaan se vastahankainen maanomistaja, jonka maa siinä on välissä, pakottaa ottamaan se moottorikelkkareitti, maastoliikennereitti, omille maillensa. Joissain oloissa tämä voi olla perusteltua, mutta tässä minusta on liian matala kynnys siihen, että voidaan näitä ikään kuin pakolla perustaa.

Reitit tulevat tässä suunnittelun piiriin jollain tavalla ehkä paremmin kuin nykyisessä laissa, mutta toisaalta tässä on sitten muuan pykälä, jossa puhutaan näistä vähäliikenteisistä reiteistä, joita ei tarvitsisi vastaavalla suunnittelumenettelyllä perustaa. Vähäliikenteisyyden määritelmässä otetaan lain perusteluissa esille, että jos on kysymys on yhden kerhon tai yhden firman ylläpitämästä reitistä, niin se voidaan silloin katsoa vähäliikenteiseksi.

Tähän nyt ainakin pitäisi jotain säätelyä tulla, että sen firman tai kerhon koko eli sen faktisen liikennemäärän pitäisi jollain tavalla vähäliikenteisyysmääritelmään vaikuttaa, koska yksikin kerho voi mobilisoida kymmeniä, jopa satoja ajajia sinne metsään.

Sitten vielä tästä lupa-asiasta, että tämä on käännetty. Nyt se tässä laissa on selkeästi oikeusperustainen, eli Ely-keskuksen tulee tämä reittilupa myöntää, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Eli tässä ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa ole, ja tämä kuvaa myös tätä liikennetarve-ajattelua, joka tässä on.

Se kynnys, joka estäisi reittiluvan hyväksymisen, näyttää kyllä aika korkealta, eli sanotaan, että saadaan perustaa, jollei se aiheuta "huomattavaa haittaa" eräille toiminnoille. Sen pitäisi kyllä olla toisella tavalla määritelty, niin että olisi helpompi saada estettyä näitten reittien perustaminen.

Sitten yksi asiakokonaisuus, arvoisa puhemies, tässä vielä. Vesialueilla ja muillakin alueilla, mutta lähinnä nyt vesialueilla, tämän vapaa salliminen herättää paljon kysymyksiä myös sitä kautta, että tässä olisi kyllä vähintäänkin tämän sääntelyn yhteydessä pitänyt tehdä selvät pelisäännöt siihen, miten jokin alue voidaan ikään kuin moottorikelkka- tai mönkijävapaaksi julistaa, niin että tulisi esimerkiksi järvialueille näitä kieltoalueita, joilla ei saa liikkua, ja myöskin maastoalueille, jos ajatellaan, että on esimerkiksi yrittäjä, joka satsaa hiljaiseen turismiin, niin hänellä olisi sitten oikeus sitä elinkeinohaaraa, sitä bisnestä, harjoittaa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean, niin kuin tässä kävi jo ilmi, että tässä maastoliikennelain osittaisuudistuksessa on hyvin paljon ongelmia. Tämä tulee vaatimaan valiokunnissa kyllä perusteellisen käsittelyn, perusteellisen kuulemisen ja varmasti pykälien viilauksia.

Herää vain kysymys, että tässä ei hirveän monta työviikkoa enää ole jäljellä, että onko tämän läpivieminen lainkaan mahdollista tällä aikataululla. Minusta se näyttää aika vaikealta näiden lukuisien ongelmakohtien johdosta.

Timo Juurikkala 8.12.2010




Kommentit

markku pitkänen, ilomantsi (28.3.2011 11:41:21)

Hyvä teksti. Päästörajat käyttöön niille luonnossa pauhaaville "myllyille". Ja maanomistajan oikeuksia ei saa uhata. Siihen topakat otteet.


NANPBEuSVdlhkC (28.12.2011 10:08:47)

Okay I'm convcined. Let's put it to action.


Qu8fFTJiQ4 (12.10.2015 20:25:28)

I'm out of league here. Too much brain power on dilpsay!


XlXLfQkLa (23.3.2017 22:08:14)

Angående kritik som du får så ska du tänka så här.Väldigt många av oss som anser att du har en väldigt sund syn på hundar tycker att det är kanonbra att du vill stå i rampljuset, så vi andra sl2n;er&#8i30pSypd att du ensam får kritik för något vi andra står bakom, jag tror det är väldigt många som delar eller delvis delar dina tankar.

Siirry sivun alkuun