Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

HE vesilainsäädännön uudistamiseksi

Puheenvuoro salikeskustelussa 8.3.2011

Arvoisa puhemies!

Vesilain kokonaisuudistus on tosiaan, niin kuin täällä on todettu, tärkeä ja suuri lainsäädäntöhanke, joka on pitkään ollut ympäristövaliokunnassa työn alla. Sinänsä tämä uudistustarve on tietenkin aivan selvä, kun ajatellaan, että suuria osia nyt vielä voimassa olevasta vesilainsäädännöstä on peräisin 1960-luvun alusta, joten jos viidessäkymmenessä vuodessa uudistumistarvetta ilmenee, niin se ei ole mikään ihme.

Tämä vesilainsäädännön uudistushan nyt kaikkinensa, niin kuin täällä puheenjohtajakin totesi, ei aineelliselta puoleltaan eli merkitykseltään kovin suuria linjanmuutoksia suomalaiseen vesilainsäädäntöön merkitse. Olennaisinta tässä on, että tämä kokonaisuus on aikaisempaa selkeämpi ja yksiselitteisempi, ja tietysti, niin kuin täällä on tullut esille, veden merkitys luonnonvarana on tunnustettu aikaisempaa paljon paremmin tässä viimeisten vuosien aikana, ja siinäkin mielessä on hyvin tervetullutta, että vesilainsäädäntö on nyt kokonaisuudistuksensa saamassa päätökseen ja tilanne kaikella tavalla selkeytyy.

Arvoisa puhemies!

Ensinnä tuosta ehdottomasta luvanmyöntämisesteestä, joka sisältyy tämän uuden vesilakiehdotuksen 3 luvun 4 §:ään ja koskee siis suuria vesitaloushankkeita. Tämä sisällöltään tosiaan pysyy suurin piirtein sen kaltaisena kuin nykyisessäkin voimassa olevassa laissa on. Hyvä näin, koska nykyinen vesilaki, tosin vähän niin kuin rimaa hipoen, on onnistunut Vuotoksen ja sen kaltaiset hankkeet torjumaan.

On tietysti kaikki syy olettaa, aivan kuten ministeri Braxkin on todennut, että tämän uudenkaan lain voimassa ollessa Vuotoksen kaltaisille hankkeille, ja Vuotokselle itse, ei voida lupaa myöntää, ja hyvä niin. Tämä Vuotoshan on siitä erityinen hanke, että useista kielloista huolimatta se tuppaa aina nousemaan uudelleen esille, ja nyt jälleen on vireillä suunnitelmia, jotka viittaavat siihen suuntaan, mutta lainsäädäntö tältä osin on varsin selkeätä, että ei tule olemaan mahdollista, että siinä mielessä tämä ehdottoman luvan myöntämisesteen säätäminen tässä yhteydessä tässä muodossa on hyvin perusteltu.

Sitten, arvoisa puhemies, muutama sana näistä ruoppausasioista. Tässähän valiokunnan asiantuntijakuulemisen aikana hyvin mielenkiintoisesti tuli tästä luvanvaraisuuden tilavuusrajasta 500 kuutiometriä hyvin paljon toisistaan poikkeavia lausuntoja. Toisaalta haluttiin viedä tätä lupakynnystä alemmas, ja toisaalta sitä eräiden asiantuntijoiden toimesta haluttiin nostaa paljon tätä korkeammaksi.

Valiokunta pitkään asiaa pohdiskeltuaan päätyi hallituksen esityksen mukaiseen rajaan, eli että jos ruoppaus koskee yli 500 kuutiometrin tilavuutta, sille on lupa haettava, ja sitä pienemmät ruoppaukset menevät ilmoitusmenettelyllä. Tässä on tietysti selvää, että ruoppauksen ympäristövaikutukset ovat ympäristöstä ja paikasta riippuen hyvin erilaatuisia, ja mielestäni tämä lainsäädäntö antaa kyllä nyt hyvät puitteet tämän ruoppausasian asianmukaiseen hoitamiseen. Eli kovin herkillä alueilla ilmoitusmenettelyn nojalla viranomaiset voivat tähän ruoppauksen toteuttamistapaan puuttua ja taas yli 500 kuution ruoppauksessa lupamenettely on sitten pakollinen ja vakiomenettely. Tämä ymmärtääkseni tulee toimimaan oikein hyvin.

Sitten, arvoisa puhemies, valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota kalatalousedun valvontaan. Nythän valtion aluehallinnon rakenteiden muututtua tätä asiaa hoitavat ely-keskukset, ja valiokunta pitää tärkeänä, että riippumattomasti nimenomaan ely-keskuksen kalatalousviranomainen vastaa tästä kalatalousedun valvonnasta. Näin tulee olla.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että erilaiset kalaston suojelua, käyttöä ja hoitoa koskevat valtakunnalliset tai alueelliset suunnitelmat tulee käytännön menettelyissä ottaa huomioon, kun lupaviranomainen määrittää kalatalousvelvoitteita ja -maksuja.

Sitten, puhemies, aivan lopuksi näistä pohjavesiasioista. Tämä on hyvä tämä etusijajärjestys, joka takaa paikallisille asukkaille ensisijaisen etuoikeuden pohjavesien käyttöön. Nyt valiokunta kuulemisen aikana perehtyi aika hyvin siihen, että pohjavesiasioissa meillä on tiettyä juridista epäselvyyttä näitten menettelyiden kanssa. Toisaalta ympäristönsuojelulain puolella on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto, mutta sitten täällä on juridiikan ulkopuolella tehty erilaisia pohjaveden suojelusuunnitelmia ja pohjavesialuerajauksia, joilla ei tosiaan juridista asemaa ole, ja tähän asiaan valiokunta lausumassaan kiinnittää huomiota, että tämä pohjavesisääntelyn kokonaisuus tulisi jatkossa selvittää niin, että tämä juridinen puoli olisi myös yksiselitteinen. Tämä on minusta hyvin tarpeellinen lausuma.

Toinen lausuma koskien ympäristöhallinnon resursseja on myös hyvin tarpeellinen.

 

Timo Juurikkala 8.3.2011

Siirry sivun alkuun